Jättekiva-komediasarja sukkuloi onnistuneesti kahden kulttuurin välissä – ”Bättre folk, niinhän se menee, mutta…”

Elisa Viihteen uusi alkuperäissarja Jättekiva etsii komedialle hedelmällistä vastakkainasettelua suomenruotsalaisuudesta. Bättre folk, niinhän se menee, mutta Jättekiva antaa molemmille ”osapuolille” mahdollisuuden nauraa vastapuolen ennakkoluuloille.

Jättekiva on paljosta velkaa mainiolle amerikkalais-ruotsalaiselle komediasarjalle Tervetuloa Ruotsiin. Amerikkalaisen silmin ruotsalaista paremman väen arkea pöyhinyt komedia onnistui piirtämään teräviä huomioita Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ominaispiirteistä.

Jättekiva ihmettelee vastaavalla tavalla ”vierasta” kulttuuria. Suomenruotsalaisiin kohdistuvat kliseet käsitellään luontevassa asiayhteydessä – pohjoisen tyttö ja ruotsinsuomalainen poika rakastuvat ja muuttavat yhteen kaupungin vauraalle alueelle.

Punavihreä toimittaja Aino joutuu venyttämään elämänarvojaan jo arvoasuntoon muuttaessaan, onhan kyseessä poikaystävä Micken vanhempien lukaali. Vastakkainasettelulle saadaan bensaa myös Ainon veljen (Mikko Penttilä) muuttaessa samaan asuntoon. Vaikka Micken vanhemmat asuvat lähellä, raja suomenruotsalaisuuden ja duunariperheen kasvatin välillä on suurempi kuin pelkkä kielimuuri. Yhteentörmäyksiä tapahtuu arjen pienissäkin asioissa.

Sarjan pääpariksi on löydetty ilahduttavan tuoreet kasvot. Anna Paavilainen on tuttu nimi Hyvä Poika ja Kesäkaverit -elokuvista ja Elmer Bäck loisti Peter Greenwayn elokuvassa Einstein in Guanajuato. Paavilainen on rooliinsa nappivalinta, Elmer Bäck jää toistuvasti jalkoihin. Tosin Bäckin esittämä hieman tossukkamainen ”pappa betalar” -hahmo on jo lähtökohdiltaan vähemmän sympaattinen tapaus.

Mikko Penttilä Ainon veljen roolissa on oiva valinta – mutta varsinkin Kari Ketosen hieman överiksi vetämä Micken kaveri Petski on aivan loistava tuttavuus. Micken vanhempien rooliin on saatu kaksi osaavaa näyttelijää ruotsinkieliseltä kielialueelta. Ylva Ekblad on kuin tehty suomenruotsalaisen hienostorouvan rooliin ja hieman varjoon jäävä Mats Långbacka tuo mieleen Solsidanin Fredde Schillerin.

Jättekiva on sarja, jota on helppo katsoa tyttöystävän tai vaikkapa oman äitinsä kanssa. Verrattuna Elisa Viihteen ronskiin Kolmistaan-sarjaan, Jättekiva on sisäsiisti, mutta kirosana irtoaa luontevasti oikeassa asiayhteydessä. Jättekivan huumori ei ole ilkeää vaan molempia osapuolia osallistavaa. Naurun kohteet valikoituvat tasapuolisesti.

Ennakkokatselun perusteella sarjalle pitää antaa kiitosta todella sujuvasta aloituksesta. Avausjakso vyöryttää hetkessä esille kutkuttavan alkuasetelman. Ennen jakson loppua Aino pelkää Mickestä kuorituvan ”suomenruotsalaisen hattivatin”. Myös Ainon veli saadaan jo alkumetreillä hämmentämään keitosta. Jaksossa viisi käsikirjoittajat ratsastavat seksin voimalla, mutta irtopisteitä hankitaan myös mehukkailla kulttuurien yhteentörmäyksillä.

Sarjan kuudennessa osassa päästään suomenruotsalaisen mafian jäljille. Hyvä veli -verkoston lonkeroissa Aino kokee kauhun hetkiä – mainio jakso lainaa Stanley Kubrickin Eyes wide shut -elokuvan unenomaista kulttiyhteisön ilmapiiriä. Joka pahalle antaa pikkusormensa, tällä kertaa paha on pukeutunut lääkärin kasvomaskiin.

Jättekiva on katsottavissa Elisa Viihteessä.

Teksti: JA Kaunisto

Kuva: Laura Mainiemi

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone