Jani Volanen etsi vuosia sopivia kappaleita Munkkivuori-sarjaan – soittolistalla oli 20 000 kappaletta, mutta sitten tapahtui jotain mullistavaa

Jani Volasen ohjaama ja käsikirjoittama Munkkivuori-sarja kerännyt runsaasti kiitosta ja kehuja. Moni katsoja on kiinnittänyt huomiota sarjan laajaan ja monipuoliseen musiikkitarjontaan.

Pelle Miljoona, Zero Nine, Juice Leskinen, Eppu Normaali, Sleepy Sleepers, Markku Aro, Irwin, Kake Randelin… Elisa Viihteen sarjauutuus on varsinainen suomalaisen musiikin 80-luvun soundtrack. Sarjassa soi yli sata kotimaista biisiä rockista iskelmään.

Munkkivuori sijoittuu Munkkivuoren lähiöön, 80-luvun alun kesään. Sarjassa on omaelämäkerrallisuutta. Volanen vietti itsekin lapsuuden kesiään UIvilantiellä, samassa rapussa, jossa sarjaa kuvattiin.

Volanen ammensi tapahtumia sekä omista että kaveriensa kokemuksista. Monet sarjassa nähdyt tapahtumat perustuvat kuulopuheisiin. Kyseessä on muistojen Munkkivuori, ei faktojen Munkkivuori, Volanen tähdentää.

Mitä enemmän hän sukelsi 80-luvun tunnelmiin, sitä oleellisemmalta musiikki tuntui hänestä.

”Muistikuva lapsuudesta on se, että jos olin kylässä, siellä soi aina musa. Aikuiset soittivat musiikkia radiosta tai lp-levyiltä, ja jos meni kaverin huoneeseen, siellä kuunneltiin mankkaa”, Volanen kertoo.

Volanen on intohimoinen musiikin harrastaja. Jo ennen käsikirjoituksen valmistumista hän tiesi, että sarjaan tarvitaan paljon erilaista musiikkia.

juttu jatkuu

Sopivien kappaleiden valinta ei ollut pikku juttu. Alun perin Volasella oli 20 000 kappaleen soittolista.

”Soittolistalla oli kaikki mahdollinen kotimainen musiikki vuodesta 1984 alaspäin. Sitten teimme erityisdiilin Warner Music Finlandin ja Elemetsin kanssa, jolla on Poko Rekordsin katalogi hallussa. Sopimuksen myötä biisiehdokkaiden määrä kutistui kahteen tuhanteen. Kuuntelin niitä kolme vuotta esimerkiksi lenkillä ja fillaroidessa. Laitoin kappaleita eri laareihin sen mukaan, mihin kohtiin ne sopivat parhaiten sarjassa”, Volanen valottaa musiikkivalinnan taustoja.

Tuotantoyhtiön ja levy-yhtiön tekemä erikoissopimus mahdollisti musiikin laajemman käytön sarjassa. Volasen mukaan sopimus on mullistava asia alalla, ja siitä hyötyvät myös musiikintekijät.

”Olisi voinut olla mahdollista, että jokaisessa jaksossa soi vain kaksi kappaletta. Se on normaalikäytäntö, kun musiikin käytöstä maksetaan Gramexin ja Teoston kautta sekuntitaksalla. Sopimus mahdollisti meille musiikin laajemman käytön.”

Volanen loi sarjan äänimaisemaa tietoisena siitä, että sarjaa levitetään ulkomaan markkinoille. Munkkivuoressa soitetaan vain kotimaista musiikkia, johon pystyttiin hankkimaan oikeudet.

”Oli turha kuvitella, että olisimme soittaneet sarjassa Motörheadia tai Van Halenia. Siinä tapauksessa olisimme saattaneen joutua odottamaan julkaisulupia kuukausia ja saada miljoonan hintalapun.”

80-luvun nuorisokulttuuri on muutenkin hyvin esillä Munkkivuoressa. Lapset lukevat sarjiksia ja käyvät divarissa. Ajat ovat sittemmin muuttuneet.

”Sarjakuvien parissa ei enää viihdytä enää tuntitolkulla, kuten 80-luvulla. Kun kännykkää ja nettiä ei ollut, yksin himassa ollessa ei ollut muuta mielenkiintoista tekemistä kuin lukeminen.”

Munkkivuori-sarja katsottavissa Elisa Viihde Viaplayssa.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone