Kotimaisten elokuvien ja televisiosarjojen takuumies Hannu-Pekka Björkman tekee Munkkivuori-sarjassa hienon roolityön muistisairaana sotaveteraanina. Kuvauksissa hän havaihtui siihen, että 80-luku on hänen elämänsä merkityksellisin vuosikymmen.
”Silloin tehtiin valtava määrä hienoa musiikkia, muun muassa Tom Waitsin Raindogs, Princen Purple Rain ja Michael Jacksonin Thriller. Myös kitarasankarini ja bluesmusiikin innoittajani Stevie Ray Vaughn teki koko tuotantonsa 80-luvulla. Elokuvista tulevat mieleen Scarface, Hohto ja Fanny ja Alexander. Niissä kaikissa oli täysin omalaistaan kuvastoa”, H-P Björkman luettelee aluksu.
Björkman uskoo, että ihminen itsessään on pysynyt aikalailla samanlaisena 80-luvulta tähän päivään, mutta tietty teknologia on muuttanut meitä. 56-vuotiaan näyttelijän lapsuudessa monia asia oli toisin kuin nykypäivänä.
”Lapsuudenkodissani Ilmajoella ei ollut lankapuhelinta. Sellainen hankittiin vasta 2000-luvulla. Se oli aika erikoista. Kaikilla muilla oli, mutta äiti ja isä olivat sitä mieltä, että sellaista ei tarvita. Minä olisi kyllä tarvinnut. Se oli aika hardcorea, kun talvi-iltana poljin pyörällä kolmen kilometrin päässä sijaitsevalle puhelinkioskille soittamaan tyttöystävälle. Menin kymmenen markan kolikon kanssa soittamaan jäätyneeseen puhelinkioskiin”, Björkman muistelee.
Munkkivuoren toinen kausi julkaistiin joulukuun alussa Ruudussa. Björkman esittää toisella kaudella Ismon (Eero Ritala) isää ja päähahmo Ninan (Tinka Adersson) isoisää. Kolme sukupolvea asuu samassa kerrostaloasunnossa, ja se aiheuttaa kipunointia.
Juttu jatkuu…
Sarjan yhtenä teemana ovat ylisukupolviset traumat. Kun isien teot periytyvät jälkipolville, seuraukset voivat olla karmeita.
”Monet meistä vanhetessaan tunnistavat itsessään ylisukupolvisia traumoja. Joku pieni sukuhistorian selvittäminenkin avaa vasta monelle sitä, että mitäs ne omat isoisät ja -äidit ovat puuhailleet. Se voi tuoda valaistusta omaan käytökseen. Huomaan itsekin, että sieltä tulee tiettyjä linjoja. Jos ne eivät ole aattellisia, niin ainakin jonkinlaisia psykologisia linjoja”, Björkman pohtii.
Björkman havaitsi sarjan kulisseissa itselleen 80-luvulta tuttuja esineitä ja asioita. Muistijäljet avasivat ikkunoita lapsuuteen.
”Nuorison huoneet oli lavastettu 80-luvun tyyliin. Ajattelin, että herran jestas, tällaisiako ne olivat ennen. Ne oli niin hienosti tehty. Olin jo ostamassa sieltä esineitä, mutta ne eivät olleet myytävänä. Yritin ostaa pattereilla toimivan planetaarion. Sitten näin koottavat pienoismallit, joita kaikki meidän ikäpolvet rakenteli. Ja sarjakuvalehdet, jotka nekin ovat nykyään nostalgisia”, Björkman innostuu luettelemaan.
Teksti: Jouni Hirn Kuvat: Jouni Hirn ja Laura Mainiemi
Munkkivuoren toinen kausi katsottavissa Ruutu +:lla, ja myöhemmin se on katsottavissa myös Elisa Viihde -palvelussa.
