Arvostelu: ”Candyman on erinomainen jatko-osa mutta toimii myös itsenäisenä elokuvana.”

Tuttu mörkö uudessa miljöössä

Candyman. Ohjaus: Nia DaCosta. 92 min. K16.

Bernard Rosen ohjaama Candyman (1992) on 1990-luvun parhaita amerikkalaisia kauhuelokuvia, olkoonkin että vuosikymmen oli niiden suhteen vuosisadan kurjimpia. Candymanin kaksi heikkoa jatko-osaa eivät tilannetta ainakaan auttaneet.

Nia DaCostan jatkaa urbaania legendaa koukkukätisestä tappajasta onnistuneemmin. Hänen versiossaan kipinänsä kadottanut taitelija Anthony (Yahya Abdul-Mateen II) ja taidegalleristi Brianna (Teyonah Parris) muuttavat Chicagon keskiluokkaistuneeseen Cabrini-Greeniin. Anthonyn ryhtyessä etsimään inspiraatiota alueen lähihistoriasta alkaa syntyä kirjaimellisesti veret seisauttavaa taidetta.

(juttu jatkuu)

Jo ensimmäinen Candyman viittasi etnisten ryhmien väliseen jännitteeseen, mutta nyt näkökulma on selkeän afroamerikkalainen. Samalla myyttinen mörkö rakentuu osaksi pidempää rotuerottulen ja mustien kaltoinkohtelun jatkumoa.

Se ei yllätä, sillä tuottajana ja yhtenä käsikirjoittajista on toiminut Jordan Peele, jonka Get Out (2017) käsitteli satiirisesti samoja teemoja. Candyman ei kuitenkaan latistu poliittiseksi kannanotoksi, kuten toinen uudelleenlämmitys, koomisen alleviivaava Black Christmas (2019).

DaCosta on taitava visuaalinen kertoja, jolla on silmää Chicagon gentrifikaation estetiikalle, jossa urbaani rappio yhdistyy loft-asuntojen ja taidegallerioiden heijastaviin pintoihin.

J. K. Silvennoinen

Katso elokuva Elisa Viihteen vuokraamossa

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone