Ohjaus: J.C. Chandor. Päärooleissa: Oscar Isaac, Jessica Chastain, Albert Brooks. 124 min. K-16.
J. C. Chandorin Väkivallan vuosi eroaa monin tavoin hänen edellisistä elokuvistaan, Yhdysvaltain pankkiromahduksen alkuhetkiä kuvanneesta Margin Callista (2011) ja yhden miehen selviytymisdraamasta All Is Lostista (2013). Ohjaaja-käsikirjoittaja pitää yllä laatua, mutta uskaltaa tarttua eri tyyleihin ja aiheisiin.
Elokuva sijoittuu vuoteen 1981, joka rikoshistorian valossa oli New Yorkin rumin. Pahoinpitelyistä, korruptiosta, murhista ja ryöstöistä oli tullut arkipäivää, ja turvattomuuden tunne ylettyi kaikkiin yhteiskuntaluokkiin.
Abel Morales (Oscar Isaac) on allekirjoittamassa kiinteistökauppaa, joka mahdollistaa hänen lämmitysöljynjakelufirmansa laajentumisen. Pelissä on kaikki, mutta tilanne näyttää pahalta: yhtiön säiliöautoja kaapataan lähes päivittäin, syyttäjät ovat kintereillä ja perheen turvallisuus uhattuna.
Abel on ostanut yrityksen vaimonsa (Jessica Chastain) isältä, vankilaan joutuneelta mafiosolta, ja päättänyt muuttaa sen toimintaperiaatteita. Hän astelee kaitaa tietä, vaikka askel sivulle ratkaisisi ongelmat nopeammin ja helpommin. Polulla on vaikea pysyä, kun kilpailijat ja ystävät ovat enemmän tai vähemmän rikollisia ja oma lakimies sekä isänsä arvot perinyt vaimo puuhailevat selän takana.
Kartellin muodostavat öljynjakelijat muistuttavat rikollisperheitä, jotka jakavat alueelliset markkinat keskenään eivätkä kaihda kovia keinoja niiden laajentamiseksi. Latinalaisamerikkalainen Abel on tällä juutalaisten ja italialaisten sukujen pelikentällä omilla säännöillään pelaava ulkopuolinen.
Henkilöhahmovetoinen tarina ei toimisi ilman onnistunutta roolitusta ja hyviä näyttelijöitä. Inside Llewyn Davis ja Ex Machina osoittivat, että Isaac on sellainen, mutta vasta Väkivallan vuosi tuo esiin hänen karismansa. Miehen pistävässä katseessa ja voimakkaassa läsnäolossa on jotain samaa kuin nuorella Al Pacinolla.
Miljöössä on poikkeuksellisen vahva ajan ja paikan tuntu. Bradford Youngin kuvaus tallentaa kaupungin maaväreissä ja harmaansävyissä tuoden esiin talven pehmeässä valossa kylpevien ränsistyneiden teollisuusalueiden, parkkipaikkojen ja sivukatujen kauneuden. New York näyttää samaan aikaan autenttiselta että korostetun estetisoidulta.
Kuvastonsa lisäksi Väkivallan vuosi on myös tunnelmaltaan ja juonenkehittelyltään tyylikäs aikahyppy menneiden vuosikymmenten gangsterielokuviin, joissa jännitettä maltettiin kasvattaa hitaasti.
J.K. SILVENNOINEN
