Suoratoistopalvelu Maxin dokumenttiuutuus tarttuu järkyttävään aiheeseen. Ranskaa ja sittemmin koko maailmaa syvästi järkyttänyt Gisèle Pelicotin tapaus kuulostaa aivan käsittämättömältä. Gisèlen aviomies huumasi ja raiskasi vaimoaan vuosia – myöhemmin aviomies hankki vieraita miehiä raiskaamaan ja seksuaalisesti hyväksikäyttämään tiedotonta vaimoaan. Miehiä oli yli 70 kappaletta. Aviomies Dominique Pelicot kuvasi huolellisesti kaikki kauheudet. Käsittämätön piina jatkui kaikkiaan vuosikymmenen ajan.
The Pelicot Rape Case -niminen dokumentti lähtee liikkeelle oikeudenkäynnistä, joka oli Ranskassa valtaisa mediatapahtuma. Gisèle Pelicotin päätös julkisesta oikeudenkäynnistä toi koko käsittämättömän hyväksikäyttörikosten sarjan esille peittelemättömänä. Samalla Gisèlen rohkeus ja pyrkimys vaikuttamaan asenteisiin ja Ranskan lainsäädäntöön, sai valtaisasti huomiota ja myötätuntoa. Gisèle saatettiin suosionosoitusten saattelemana päivittäin oikeuteen. Videopätkät oikeussalista ovat irvokkaita – uhrin kanssa saliin jonotti useampi kymmen raiskauksesta syytettyä miestä, kasvojaan peitellen. Itse uhri saapui paikalle kasvot kaikkien nähtävillä.
Julkinen käsittely toi rikokset paljaana kaikkien silmille. Oikeudessa jopa katsottiin pätkiä yli 20 000 hyväksikäyttövideon ja valokuvan kokonaisuudesta, jotka löytyivät Dominique Pelicotin hallusta. Jokaisesta syytteen saaneesta 50 miehestä löytyi aviomiehen arkistoista raskauttavaa kuva-ja videomateriaalia. Dominique Pelicot myönsi rikoksensa kokonaisuudessaan. Osa miehistä kielsi raiskauksen, vaikka todisteena oli kiistatonta kuvamateriaalia. Joidenkin miesten sanojen mukaan he olivat itse uhreja. Väitteiden mukaan Dominique Pelicot manipuloi myös syytettyjä miehiä.
Dokumentissa ei haastatella Gisèleä eikä hänen läheisiään. Gisèlen oikeudenkäynnissä esittämiä kommentteja kuullaan näyttelijän esittämänä. Dominique Pelicot ei saa dokumentissa ääntään kuuluville millään tavalla. Yksi raiskauksesta syytetyistä miehistä on suostunut puhumaan kameralle. Mies väittää olleensa Dominiquen manipuloima, uhri myös itse. Raiskaajaksi mies ei itseään tunnusta. Dokumentissa haastatellaan myös toimittajia, jotka ovat hyvin perillä rikosvyyhdin yksityiskohdista. Samoin vieraillaan 6000-hengen pikkupaikkakunnalla, jossa rikokset pääosin tehtiin. Kameran eteen on saatu useampi haastateltava mutta lähinnä dokumentin tärkein sisältö löytyy rikossarjan karmeista yksityiskohdista.
Vaikka dokumentissa ei näytetä kauheuksia, tarkat ja yksityiskohtaiset selostukset tapahtumien kulusta ovat epäinhimillistä kuvastoa. Dokumenttia ei voi suositella herkimmille. Dokumentin esittämiä tietoa voidaan pitää myös luotettavina, sillä videomateriaali on laajaa ja Dominique Pelicot ei ole peitellyt tekojaan poliisikuulusteluissa. Kaikkein kylmäävimmät ja hätkähdyttävimmät paljastukset saadaan vasta dokumentin lopussa – pariskunnan tyttären joutumisesta Dominiquen sairaiden halujen kohteeksi esitetään vahvoja viitteitä. Dominiquella oli yhteyksiä myös hänen hirveitä tekojaan kopioivaan henkilöön. Lisäksi Dominique Pelicotin rikoshistorialle löytyy viitteitä vuosikymmenten taakse.
Dokumentissa esitetään myös mahdollisia syitä, mitä kätkeytyy käsittämättömän rikossarjan taustalle. Mikä on saanut Dominique Pelicotin toimimaan ja miksi aivan tavalliset miehet ovat syyllistyneet tiedottoman henkilön hyväksikäyttöön ilman minkäänlaista sanallista lupaa tai reaktiota tekojensa kohteelta? The Pelicot Rape Case ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Gisèle Pelicotin tapauksessa kylmiä tosiasioita ei päässyt pakoon kukaan – eivät rikoksen tekijät, yhteiskunta tai ikiaikaiset asenteet.
Teksti: J.A. Kaunisto. Kuva: Warner Bros.
The Pelicot Rape Case on katsottavissa Maxilla, joka on saatavilla myös Elisa Viihteessä.
