The Last of Us -draamasarjan seitsemästä jaksosta koostuva toinen tuotantokausi alkoi Maxilla. Mesta.netin J.A. Kaunisto katsoi kauden kolme ensimmäistä jaksoa.
The Last of Us lienee tarinaltaan yksi kaikkien aikojen parhaita ja tunnelmaltaan vahvimpia pelejä, joten ei ole ihme, että pelin perusteella tuotettu sarja on myös napakymppi. Sarjan ensimmäinen kausi seurasi pääpiirteittäin pelin tarinaa ja tapahtumia. Tarinassa aivoihin pesiytyvä sieni-infektio tekee maailmasta zombien kaltaisten epäkuolleiden valtakuntaa ja selviytyneiden ihmisten on sivilisaation tuhon jälkeisessä maailmassa tultava toimeen toistensa ja epäkuolleiden paineessa väkivaltaa säästämättä ja sääliä tuntematta.
Huom, sisältää pelin juonikuvioita vähemmän tunteville mahdollisia juonipaljastuksia sarjan toisen kauden tapahtumista.
The Last of Us käsittelee onnistuneesti tappamisen ja selviytymisen moraalikysymyksiä. Onko paras selviytyjä enää inhimillinen yhteisön jäsen, vai pelkästään jatkuvaan tappamiseen turtunut muiden ihmisten joukkoon sopeutumaton ihmisen kuori? Mikä on sallittua ja mihin vedetään raja? Onko kaverin kuoleman kostaminen hyväksyttävämpää kuin tappaa toinen ihminen siksi, että hänellä on hallussaan hyödyke, joka saattaa pelastaa elämäsi. Milloin tappamisesta tulee normaalia? Kun jatkuvana uhkana on epäkuolleiden invaasio, tappamisen moraali kärsii inflaation. Silloin kun uskonnollinen ryhmäkin on hampaisiin asti aseistautunut ja valmis ampumaan ensin ja kysymään sitten, jotain on selvästi kadonnut nykyisenkaltaisesta käyttäytymiskoodista.
The Last of Us -sarjan päähenkikö Joel on juuri osuva esimerkki tyypistä, joka koston voimalla rymistelee läpi harmaan kiven ja epäkuolleiden joukon, mistään muusta välittämättä kuin korkeintaan itsestään ja kadoksissa olevasta veljestään. Sarjassa Joelin nähdään tappavan monella tavalla vaihtelevissa tilanteissa, mutta aina ilman pohdintaa tai tunnontuskia. Sellaiseen ei ole aikaa ja energiaa, tunnontuskiin ja moralisointiin. Edellä mainituille tunteille ei ole tilausta. Kun Joel saa tehtäväkseen kuljettaa Ellie-nimisen immuuniksi todettu teinin vastarinnan tukikohtaan ihmiskunnan pelastukseksi, Joel saa elämälleen toisen tavoitteen veljen etsimisen rinnalle. Samalla Joel saa tilaisuuden parantaa menneisyyden traumoja. Kuten me kaikki sarjan (ja pelin) ensimmäisen kauden katsoneet tiedämme, Joelin kuppi kääntyy itsekkäiden syiden johdosta täyteen massamurhaan ja Ellien ihmiskunnan mahdollisesti pelastava juonikulku jää toteutumatta.
Sarjan toinen kausi alkaa kaikelta suojassa, lintukodossa nimeltään Jackson. Mustia pilviä on kuitenkin taivaanrannassa, ja toisen kauden toisessa jaksossa entinen vastarinnan Tulikärpästen jäsen Abby saapuu joukkoineen kostamaan isänsä kuolemaa. Jaksossa nähdään myös sarjan suurin epäkuolleiden invaasio. Useita katsojia järkyttänyt sarjan päähenkilön Joelin kylmäverinen tappaminen kostoa janoavan Abbyn toimesta asettaa koko sarjan uuden tilanteen eteen. Mitä nyt, mitä seuraavaksi?
Kolmannessa jaksossa nähdään Ellien suuntaavan ystävänsä Dinan kanssa kostoretkelle Seattleen, jossa Abbyn tiedetään vaikuttavan Washingtonin Vapautusliikkeen ( WLF) joukoissa. Matkalla Ellie ja Dina törmäävät uskonnolliseen fanaatikkoporukkaan serafiitteihin, tosin kuolleisiin, sillä koko joukko on teurastettu ampumalla. Ellie ja Dina epäilevät syyllisiksi Washingtonin Vapautusliikettä eli Susia. Kolmannen jakson lopulla Ellie ja Dina saapuvat Seattlen laitamille.
Pelissä Ellie ja Dina joutuvat vastakkain niin serafiittien, ensimmäiseltä kaudelta kehittyneiden epäkuolleiden kuin myös WLF:n joukkojen kanssa. Raunioittunut Seattle tarjoaa ainakin pelissä runsaasti mielenkiintoisia pelikenttiä, ja sama toistuu varmasti myös sarjassa. Nimittäin ensimmäisen kauden jaksoissa pelimäisesti kenttinä tai tehtävinä etenevät jaksot toimivat mainiosti. Jaksoissa nähtiin vaihtuvia henkilöhahmoja, ja rooleihin oli valittu näyttelijöitä muualta kuin puoliammattilaisten kakkoslaarista. Ellien ja Dinan lisäksi pelissä seurataan myös Abbyn toimia, ja yllättäen Abbyn kohtalo sivuaa serafiitteja. WLF:n ja Abbyn sukset menevät ristiin ja lopulta myös Ellie saa tilaisuuden kostoon, joka ei heti toteudu.

Tässä vaiheessa on pakko miettiä, kuinka orjallisesti sarja tulee seuraamaan pelin juonikuvioita. Kysymys liittyy myös sopimusteknisiin seikkoihin – onko sarjan tekijöillä lupa tehdä vaihtoehtoinen loppu? Pelissä koetaan vielä erillinen loppuhuipennus, joka tapahtuu muualla kuin Seattlessa. Onko sarjassa tarvetta moiseen? Faktaa on, että Seattle tulee tarjoamaan useita kutkuttavia ja väristyksiä aiheuttavia ”tasoja”, vastustajia on vähintään riittävästi ja kolmea eri kohderyhmää vastaan jatkuva fyysinen yhteenotto tulee pitämään jaksot kiireisinä. Se on myös varmaa, että tappamisen ja koston sekä anteeksiannon kysymykset tulevat pysymään ajankohtaisina. Ellien kohtalo ylimaallisena koston jumalattarena ei ole kiveen hakattu. Se on kuitenkin varmaa, että The Last of Us tulee jättämään apokalyptisen tuhon kuvastoihin ja zombiegenreen pysyvän merkkinsä, aiheuttaen rimaa korkealla olevaa vertailua niin menneisiin kuin tuleviin projekteihin. Samalla Joelin äärimmäisen tyly hahmo jää elämään ylivertaisena toimintahahmona. Siitä, mikä saa Joelin tikittämään, voisi kirjoitta useamman psykoanalyysin. The Last of us onnistuu kouraisemaan syvälle ihmisen ja yksilön perimmäisen olemuksen kysymyksiin.
Max on saatavilla myös Elisa Viihteestä.




