Janet Skeslien Charles: Kirjasto Pariisin sydämessä – (Bazar, 2022)

Kirjasto Pariisin sydämessä on yhdysvaltalaisen Janet Skeslien Charlesin historiallinen esikoisromaani, jossa sodan ja julman natsivallan vastavoimaksi nousevat herkkyys ja sivistys, erityisesti kirjallisuuden voima. Elokuvamaiseen tyyliin romaani sukeltaa menneen ajan Pariisiin, jossa tuoksut, tunnelmat, äänet ja persoonallisuudet, maalataan lukijalle romanttisesti ja autenttisen oloisesti, kohtaus kohtaukselta. Kerronta etenee selkeästi ja kronologisesti. Luvassa on eleganttia seurapiirielämää, ravintoloita, iltapukuja, ilotulituksia ja huikeita kulinaarisia nautintoja.
Eletään vuotta 1939, ja nuoren pariisilaisnaisen haaveena on päästä töihin arvostettuun Pariisin Amerikkalaiseen kirjastoon. Hän on poliisipäällikön tytär, konservatiivisen kodin kasvatti, ja on päättänyt opiskella kirjastonhoitajaksi. Kutsu työhaastatteluun saapuu, ja Odilea alkaa jännittää. Ajan henkeen kuului, etteivät naiset usein edes käyneet töissä. Odile päättää mennä kohti haaveitaan.
Odile ei todellakaan halua naimisiin, mutta isä tuo hänelle silti sulhastarjokkaita viikoittain näytille. Useimpia ehdokkaita hän suorastaan inhoaa. Perheeseen kuuluvat myös äiti ja veli. Odilen intohimona on kaunokirjallisuus, ja hän lukee paljon. Kerronnassa käydään tämän vuoksi läpi laaja kattaus kaunokirjallisuuden klassikoita.
Yksi toisensa jälkeen unelmat alkavat käydä Odilen elämässä toteen, ja hänen elämästä tulee lähes paratiisimaista. Ehkä joku sulhasehdokaskin löytyy. Sitten sodan synkkä varjo alkaa nostaa päätään, ja pian natsit ovat marssineet Pariisiin. Kaikki se ihanuus, joka oli jo täällä, tulee nopeasti uhatuksi.
Kirjassa otetaan aikaloikkaus vuoteen 1983, ja Yhdysvaltoihin, pieneen Froidin kylään Montanan osavaltiossa. Siellä nuori Lily on kiinnostunut Ranskasta, sen kielestä ja kulttuurista. Naapurissa asuu iäkäs rouva Gustafson, joka muistuttaa ”yksinäisyyden ruumiillistumaa”. Gustafson on asunut nuorena Ranskassa, joten Lily päättää haastatella häntä kouluesseetä varten äidin varoittelusta huolimatta.
Gustafsonin levykokoelma on laaja, samoin kuin kirjallisuuskokoelma. Hän kuvailee nuoruutensa Pariisia näin romanttisesti: ”Kesällä pariisilaiset pitävät ikkunoita auki, ja ilmassa kaikuu naapurin pianon kilkutus, korttipakan sekoittamisen rapse sekä se rätinä, kun joku etsii oikeaa radiokanavaa. Jostain kuuluu aina lapsen naurua, kinastelun ääntä ja torilta kantautuvaa klarinetin soittoa.”
Jokin on kuitenkin luonut hänelle pahan trauman koko kaupunkia kohtaan. Ja kyllä, hänen etunimekseen paljastuu pian Odile.
Kirja on sekoitus historiallisuutta, romantiikkaa ja draamaa. 2. maailmansodan tunnelmiin pääsee sukeltamaan ehkä erilaisesta näkökulmasta kuin aiemmin. Kerronnassa yhdistyvät monet kohtalot sota-ajalta niin rintamalta kuin siviilistä. Aikaloikkaus otetaan välillä 1980-luvulle, jossa ollaan päädytty kylmän sodan blokkiutuneeseen tilanteeseen. Kirjeet, joita kulki ristiin rastiin rintamalta kaupunkiin ja takaisin, sekä vankileireille, nousevat kerronnan välineeksi.
Miltä natsien rynnistys tuntui tavallisen pariisilaisen näkökulmasta? Historialliset seikat tuntuvat pitävän kirjassa paikkansa, ja sitä kuvaillaan tositapahtumiin perustuvaksi. Kirjan nimi, kerronnan tyyli ja kansikuva muistuttavat erehdyttävästi Nina Georgen kirjoja Pieni bistro Bretagnessa ja Pieni kirjapuoti Pariisissa, mutta tällä kertaa on kyse aivan eri kirjailijan teoksesta. Tässä kirjassa sodan varjo tekee tunnelmasta noita mainittuja selvästi synkemmän, vaikka kaikissa kolmessa mainitussa teoksessa on keskiössä kirjallisuuden parantava voima.
Teksti: Aarne Pohjois-Koivisto. Kuva: Richard Beban
Kirjasto Pariisin sydämessa löytyy myös äänikirjana. Kuuntele näyte täältä tai lue näyte kirjasta tästä.
Montanassa, Yhdysvalloissa syntynyt Janet Skeslien Charles viettää aikansa puoliksi synnyinseudullaan ja puoliksi Pariisissa. Hän sai inspiraation Kirjasto Pariisin sydämessä -romaanin kirjoittamiseen työskennellessään itse Pariisin kuuluisassa amerikkalaisessa kirjastossa, joka täytti 100 vuotta vuonna 2020. Kirjasto Pariisin sydämessä on Charlesin ensimmäinen suomennettu teos.




