Get the Gringo. Ohjaus: Adrian Grunberg. Pääosa: Mel Gibson. Kesto: 1h 35 min. K16. 2012.
Mel Gibson maine ei vuosituhannen vaihteessa ollut parhaimmillaan miehen paistateltua otsikoissa muun muassa alkoholismiin, antisemitismiin ja perheväkivaltaan liittyvien ongelmien vuoksi. Hänen henkilökohtaisista törppöilyistään ja laskeneesta markkina-arvostaan voi kuitenkin katsoa olleen myös hyötyä, sillä siirtyminen pientuotannon pariin tuotti hänen (ammatillisiin) tekemisiinsä terävyyttä.
Tuottamassaan ja käsikirjoittamassaan Get the Gringossa Gibson palasi vuonna 2012 siihen minkä parhaiten osaa esittämällä machoa antisankaria Mad Maxien, Tappavien aseiden ja Paybackin tapaan.
Elokuvan päähenkilö (Gibson) matkaa etelän lämpöön lomarahat taskussaan. Lomasuunnitelmia varjostavat kuitenkin muutamat käytännön seikat: rahat on lainattu väkisin pankin kassakaapista, etelään päästäkseen on ylitettävä Meksikon rajamuuri, takapenkillä makaa verinen ruumis ja taustapeilistä näkyy Yhdysvaltain rajavartiosto.
Meksikon viranomaiset haluavat ryöstösaaliin itselleen, minkä vuoksi nimetön ja henkilötiedoton rajanylittäjä suljetaan paikalliseen El Pueblitoon, paikkaan, joka määrittelee avovankilan käsitteen uudelleen. Siellä mies tutustuu 10-vuotiaaseen poikaan, (Kevin Hernandez), jolla on huonot keuhkot ja hyvä maksa. Jälkimmäisestä on kiinnostunut myös elintenluovutusta odottava rikollispomo.
Saastainen vankila muodostaa kiinnostavan, omalakisensa miljöön. Vankilan sijaan se on pikemminkin aidattu slummi, jossa fiksuimmat ja ilkeimmät elävät pisimpään. Riittävän paksua setelitukkoa vastaan vangin on mahdollista saada jokapäiväisen heroiininsa lisäksi perheensä kiven sisään, mikä on kohtuullista, sillä vankila on tunnetusti erinomainen paikka kasvattaa jälkikasvusta lainkuuliaisia kansalaisia.
Get the Gringossa rikollisen käsite on suhteellinen, sillä lakia rikotaan muurin molemmilla puolilla, mutta tasapuolisuuden ja poliittisen korrektiuden nimissä viranomaiset ja rikolliset ovat hikisiä sikoja kansalaisuuteen katsomatta. Tämän hahmokavalkadin keskellä tupakkaa ketjussa polttava, murhaa suunnitteleva, luonnehäiriöinen pikkupoika vaikuttaa sympaattiselta.
Elokuva menee suoraan asiaan alkaessaan komealla takaa-ajolla, eikä vauhti sen jälkeen hyydy, ja tarinan uskottavuus on alistettu täysin juonen juoksevuudelle. Typerimmät käänteet on helppo unohtaa, sillä juna puskee vauhdilla eteenpäin asemille pysähtymättä.
Get the Gringossa on samaa karheutta ja huumoria kuin päähenkilönsä lakonisessa kertojaäänessä. Kun Gibsonin esittämä ”Man with No Name” imitoi Clint Eastwoodia päämääränsä saavuttaakseen, on kohtaus samaan aikaan tolkuton ja nokkela. Harvoinpa nuo laatusanat löytävät kodin samasta paikasta.
Kyseessä on Adrian Grunbergin debyytti ohjaajana, mutta Gibsonin kanssa hän oli tehnyt aiemminkin yhteistyötä toimiessaan apulaisohjaajana Apocalyptossa (2006) ja Pimeyden ytimessä (2010).
J. K. SILVENNOINEN
Vuokraa Get the Gringo Elisa Viihde Vuokraamosta
