Kotimainen jännityselokuva Anseli, nuori ihmissusi oli pitkän matkan projekti. Mesta.netin kysymyksiin vastasi elokuvan ohjaaja Matti Pekkanen.
Elokuvan ensi-ilta (24.1.2014) on käsillä. Jännittääkö?
– Tottakai jonkun verran, mutta suurin jännitys meni ohi siinä vaiheessa, kun elokuva saatiin valmiiksi. Tottakai elokuvan vastaanotto jännittää jonkin verran, mutta en mä siitä hirveitä paineita ota. Jokatapauksessa osa katsojista tykkää ja osa ei.
Millaisia odotuksia sinulla on elokuvan menestyksen suhteen?
-Kauhavan ennakkonäytöksessä pohjalainen mies kertoi itkeneensä ja nauraneensa elokuvan mukana. Se todisti mulle, ettei tätä ole turhaan tehty. Mulle tuollaiset yksittäiset onnistumiset ovat jotenkin oleellisempia kuin katsojaluvut jos näin korni vastaus hyväksytään.
Mistä idea Anselmi, nuori ihmissusi -elokuvaan on lähtöisin?
– Alkuperäinen idea on syntynyt Sami Palolammen päässä jo 90-luvulla. Vuonna 2009 aloimme Samin kanssa jalostamaan ideaa nuoresta ihmissudesta, joka yrittää selviytyä 80-luvun Pohjanmaalla. Tätä kautta koko elokuvan tarina alkoi hahmottua. Olennaista tarinassa on nimenomaan se, miten tai miksi nuori mies alkaa muuttua ihmissudeksi.
Miten kuvailisit matkaa siitä hetkestä ensi-iltaan? Mikä on ollut antoisinta ja taas vastaavasti haastavinta?
Matka on ollut pitkä, mutta opettavainen. Antoisinta on varmaan ollut käsikirjoitusprosessi Sami Palolammen kanssa. Käsikirjoittaessa pääsee luomaan elokuvan maailman ja kuvauksissa sen pääsee herättämään eloon. Haastavinta
on ollut leikkauspöydällä optimaalisen lopputuloksen hierominen kasaan.
Kenelle Anselmi, nuori ihmissusi -elokuva on suunnattu?
– Tähän varmaan nykyisessä markkinointikoneistojen maailmassa pitäisi osata antaa yksiselitteinen vastaus, mutta mun mielestä katsojien lokerointi tyyliin: ”elokuva on suunnattu 25-40 vuotiaille miehille” on vain ja ainoastaan ihmisten aliarvointia. Mun mielestä tämä elokuva voi koskettaa todella monenlaisia ihmisiä, mutta ihan lapsosille en lähtisi näyttämään.
Millaista on tehdä elokuvaa ilman suurta taustakoneistoa ja budjettia. Jouduitteko tekemään suuria kompromisseja?
– Ilman taustakoneistoa tekeminen tuo vapautta. Kompromisseja joudutaan elokuvissa tekemään aina, oli kyseessä nollabudjetin tai 10 miljoonan elokuva. Käytännössä budjetin vähyys pakottaa tekemään sivussa koko ajan palkkatöitä, joka näkyy tuotannon hidastumisena.
Elokuva sijoittuu pääosin 80-luvun Pohjanmaalle. Kuinka nostalgista oli sukeltaa kyseiselle vuosikymmenelle?
– Olihan se hyvinkin nostalgista. Olipahan taas syy pelata Commodore-64:sta pitkästä aikaa. Harmittavan vähän saatiin elokuvaan perinteistä takatukka hiustyyliä.
Miten ja minkä ikäisenä kiinnostuit elokuvien tekemisestä?
– Vaikea sanoa. Nuorena olin enemmänkin kiinnostunut musiikista, lähinnä punkista. Elokuvat on tullut mukaan kuvioon vasta myöhemmin, kun punkkarinkin piti hankkia ammatti.
Elokuvan tuotannosta vastaa sinun ja Mikko Soukkalan perustama tuotantoyhtiö Bottomland Productions Oy. Olette tehneet tähän mennessä lyhytelokuvia, tv-ohjelmia, mainoksia ja lastenohjelmia. Millaisen tuulahduksen haluatte tuoda kotimaisen elokuvan kentille?
– Toivottavasti raikkaan tuulahduksen. Suomalainen elokuvakenttä on mun näkemyksen mukaan avautumassa koko ajan enemmän ja enemmän uudenlaisille tekijöille.
Entä millaisia muita elokuvahaaveita sinulla on vielä toteuttamatta?
– Katsotaan tämä produktio ensin loppuun ja nautiskellaan elämästä ihan rauhassa. Sitten kun siltä tuntuu niin voidaan aloitella seuraavaa. Nyt kun elokuvanteosta jotain tietää, niin olisi typerää olla tekemättä lisää, mutta ei tässä mitään kiirettä ole. Varmaan tehdään lyhytelokuvia taas vaihteeksi vähän aikaa ennen seuraavaa pitkää.
