Suur-Helsingin seudulla kuvattiin viime syksyn ja alkutalven aikana Nyrkki-nimistä vakoojatrilleriä. Kymmenosainen jännityssarja saa ensi-iltansa Elisa Viihteessä 4. lokakuuta 2019.
Ilmassa on historian havinaa. Porvoon vanha rautatieasema on lavastettu Porkkalan vuokra-alueen portiksi. Asemalaiturilla olevat näyttelijät ja avustajat on puvustettu 50-luvun tyylisesti.
Nyrkki-sarjan ensimmäinen kuvauspäivä on alkamassa ja käynnissä ovat viime hetken valmistelut. Puvustajat ja kampaajat varmistavat vielä, että kaikki näyttää samalta kuin 60 vuotta sitten.
Lättähatuksi ristitty Dm-kiskobussi tuprauttaa ilmoille dieselpilven – on aika lähteä.
Näyttelijöitä, avustajia ja kuvausryhmää pyydetään siirtymään kiskobussiin. Lättähatun kyytiin tuodaan myös pieni vauva, jonka tehtävänä on uinua nuoren naisnäyttelijän sylissä kuvausten aikana.
Nyt kuvataan kohtaus, jossa juna saapuu Porkkalan vuokra-alueelle, jonka Suomi vuonna 1944 joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle tukikohdaksi.
Kohtauksessa juna jarruttaa yllättäen. Tunnelma junassa on epätietoinen ja jännittynyt. Jotain outoa ja yllättävää on tapahtumassa.
Nyrkin kuvaukset käsittävät 100 kuvauspäivää ja ne päättyvät keväällä 2019. Sarja kuvataan pääasiassa Helsingin seudulla ja Kirkkonummella.
”Olemme tehneet kovasti töitä löytääksemme ajan henkeen sopivia kuvauspaikkoja. Onneksi Helsingistä löytyy vielä paljon esimerkiksi 50-luvun ravintoloita, joissa voi kuvata epookkia yllättävän pienellä muutoksella”, ohjaaja AJ Annila sanoo.
Kuvauspaikkoja suurempi haaste on ollut 1950-luvun puvuston löytäminen. Osa sarjassa nähtävistä vaatteista on haettu Ruotsista.
Nyrkki sijoittuu vuoteen 1955. Annila kuvailee sarjaa viihteelliseksi ja tunteisiin vetoavaksi jännäriksi.
”Luvasssa on röyhkeän jännittävä ja viihdyttävä julmankaunis palapeli. Nyrkki on elokuvallinen kuvaus kylmän sodan ajan Helsingistä. Mukana on hauskoja ja absurdeja tapahtumia, mitkä pohjaavat Suomen poliittiseen historiaan”, Annila kuvailee.
Annilan lisäksi ohjaajana toimii Alli Haapasalo, joka ohjaa neljä jaksoa.
Sarjan ovat käsikirjoittaneet Kirsti ja Katri Manninen. Käsikirjoitus perustuu historiallisiin faktoihin, mutta itse tarina on fiktiivinen.
”Tämä on kiehtova mielikuvitusleikki siitä, millaista agenttitoiminta olisi voinut kovimmillaan olla vuoden 1955 Helsingissä. Helsinki oli länsimaalainen vapaakaupunki aivan Neuvosliiton vieressä, joten se oli hyvin kuuma piste kylmässä sodassa.”
Päärooleissa nähdään Emmi Parviainen, Olavi Uusivirta, Hannu-Pekka Björkman, Sampo Sarkola ja Katja Küttner.
”Mietimme aluksi, että otammeko näyttelijöitä, jotka ovat vapaina, vai joita me haluamme eniten. Päädyimme ottamaan haluamamme ja saimmekin mukaan huipputiimin.”
”Sarjan kuvaaminen on haastavampaa syksyllä kuin kesällä, koska nyt on teatterikausi käynnissä. Sen johdosta tuotanto on haastava logistinen ja aikataulullinen palapeli. Elämästäni tulisi helpompaa, jos kaikki Suomen teatterit sulkisivat ovensa”, suureksi teatterin ystäväksi tunnustautuva Annila vitsailee.
Ikitie-elokuva nosti Annilan kotimaisten ohjaajien eliittiin ja toi hänelle parhaan ohjaajan Jussin. Annilan sai elokuvakipinän jo kuusivuotiaana nähtyään Johnny Weissmullerin mustavalkoisen Tarzan-elokuvan.
”Siitä alkaen tiesin, että haluan päästä jollakin tavalla elokuva-alaan käsiksi”, hän toteaa.
Suuren yleisön tietoisuuteen hän tuli Jadesoturi-elokuvan myötä vuonna 2006. Vaikka Jadesoturi täytti pitkäaikaisen haaveensa omasta kung fu -elokuvasta, uransa kannalta tärkeämmäksi elokuvaksi Annila nimeää kaksi vuotta myöhemmin ilmestyneen Saunan.
”Jälkeenpäin voi sanoa, että Sauna-elokuvan teko oli todella vapauttava kokemus. Sen jälkeen tiesin, että tältä tieltä ei ole paluuta.”
Annilan mukaan parhaita ovat ohjaajan työssä hetket, jolloin sadat asiat loksahtavat kohdilleen kuvaustilanteessa.
”Usein kuvauksissa tulee ilmi asioita, joita ei osannut edes kuvitella kohtaavansa, ja yllättäen ne tekevät kokonaisuudesta vieläkin paremman. Myös ongelmat ovat usein suuria mahdollisuuksia, koska silloin tarjoutuu mahdollisuus tehdä jotain uutta ja suunnittelematonta.”
Nyrkki-sarjassa CIA:n, KGB:n ja muiden tiedustelupalveluiden agentit ottavat mittaa toisistaan Suomen maaperällä. Monet sarjan tapahtumat, kuten CIA:n yritys saada Urho Kekkonen ulos vuoden 1956 presidentinvaaleista, kuulostavat nykypäivänä täysin absurdeilta.
”Ikitie opetti minulle sen, että totuus on usein tarua ihmeellisempää. Moni katsoja on tullut kertomaan, että Ikitien tarinaa oli vaikea uskoa todeksi, vaikka elokuvassa ei edes päästy absurdeimmille alueille, joita tositarina sisälsi.”
Katso Nyrkin traileri:
