Salibandytähti Peter Kotilainen kertoo yllättyneensä elämäkertakirjastaan saamasta palautteesta. Mesta.net haastatteli Sveitsissä pelaavaa Kotilaista.
Lasse Lindqvistin ja Juhavaltteri Salmisen kirjoittama Peter Kotilainen — Sankari ja kapinallinen kertoo kaunistelemattomasti, miten Peter Kotilainen nousi vaikeasta lapsuudesta ja uhkapelihelvetistä salibandyn ammattilaiseksi ja maailmanmestariksi.
Jyväskyläläinen Peter Kotilainen (s. 1994) nousi urheiluväen tietoisuuteen vuoden 2016 MM-kisoissa, jolloin hänet valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi voitettuaan pistepörssin sekä kultaa Suomen maajoukkueessa.
Kerrot kirjassa hyvin avoimesti ja koskettavasti myös elämäsi varjopuolista. Millainen kokemus kaikkinensa sinulle oli käydä läpi koko elämänkaari ja tallentaa se kirjan muotoon?
Hieno ja antoisa kokemus. Kirjan työstömatkalle mahtui paljon hyviä keskusteluita ja oli minulle monessakin mielessä terapeuttista käydä läpi lapsuuteni ja nuoruuteni tragedioita ja kipupisteitä. Pystyin käymään kirjaa tehdessä sellaisiakin tunteita läpi, mitä oli jäänyt käsittelemättä aiemmin.
Kesken kirjanteon olin välillä jopa lähdössä ovet paukkuen Sveitsistä takaisin Suomeen, mutta asiat sitten ratkesivatkin parhain päin ja otin nöyrästi omat virheeni omille niskoilleni. Kärhämät sovittiin ja pelasin erinomaisen playoff-kevään, jossa yllätimme pudotuspeleissä jopa runkosarjan voittaneen HC Rychenberg Winterthurin ja marssimme välieriin. Kirjakeskusteluita tehtiin välillä näiden yllättävien tilanteiden keskelläkin.
Millaista palautetta olet saanut kirjasta?
Olen yllättynyt siitä, miten suuren määrän olen saanut positiivista palautetta ja kiitosta. Olin luullut, että olisi voinut tullut paskaakin palautetta enemmän. 98% palautteesta on ollut kuitenkin kehuvaa.
Palautetta on tullut laidasta laitaan. Sitä on tullut perheenäideiltä ja iseiltä, on tullut teinitytöiltä ja pojilta. Muutama on laittanut minulle palautetta, että on tehnyt kirjan pohjalta esitelmän koulussa. Tällaisia esitelmiä on tehty niin Jyväskylässä kuin pääkaupunkiseudullakin.
Olen saanut myös muilta uhkapeliriippuvaisiltakin palautetta, kanssani samanikäiset jätkät ovat tunnistaneet tekstistä itsensä ja omat ongelmansa ja saaneet vertaistukea.
Kenen palautetta jännitit etukäteen kaikista eniten?
Perheen palautetta jännitin, koska ajattelin, että onkohan heillä ihan samanlainen näkemys kaikkiin asioihin. Olin huojentunut, että he tuntuivat kaikki pitäneen kirjasta.
Millaisia reunaehtoja ja tavoitteita asetit kirjalle sisällöllisesti?
Halusin, että kirjassa tulee riittävästi luonnettani ja persoonaani esille, enkä halunnut kirjan olevan pelkkää urheilutulosten kertausta.
Tavoitteena oli, että kirjassa kuvattaisiin rehellisesti, millaista elämä on masentuneisuuteen taipuvaisen uhkapeliriippuvaisen ADHD-ihmisen näkökulmasta.
Tavoite oli myös, että kirjassa eniten lynkattu olisin minä itse. Halusin puhua asioista mahdollisimman suoraan, mutta tarkoitus ei ollut kuitenkaan liikaa ampua muita, vaikka pelkkää silittelylinjaakaan en valinnut.
Luetko itse elämäkertoja? Tuleeko mieleesi jotain sykähdyttävää elämäkertaa?
Olen joitain urheiluelämäkertoja lukenut. Zlatanin ensimmäinen elämäkerta on suosikkini – en ole niitä noin kahdeksaatoista sen jälkeen ilmestynyttä muuta Zlatanin kirjaa lukenut.
Edustat toista kautta Sveitsin pääsarjassa pelaavaa Thurgauta. Kyseessä on ensimmäinen ulkomaan pestisi. Miltä on tuntunut pelata ja asua ulkomailla?
On ollut tosi erilaista ja aika hienoakin, että olen päässyt näkemään eri kulttuurin tällä tavoin, kun olen ollut täällä jo kohta pari kautta. Ensimmäinen vuosi kun menee aina nopeasti, ja minulla se meni opetellessa uuteen kulttuuriin. Toisesta vuodesta olen saanut enemmän irti, kun tiedän jo vähän, miten asiat täällä toimivat ja tiedän miten toimia, eikä minun tarvitse joka asiaa enää ihmetellä ja pohtia, missä on mitäkin. Olen oppinut maan tavoille.
Joukkueemme on nyt mennyt tosi paljon eteenpäin ensimmäisestä kaudestamme. Peli Sveitsissä on pikkaisen erilaista, joiltain osin vähän heikompitasoista kuin Suomessa, mutta monilta osiltaan myös parempaa. Täällä Sveitsissä on enemmän kokeneita pelaajia ja täällä puolustetaan oman kokemukseni mukaan jämäkämmin, ainakin sen perusteella, mitä olen katsonut nyt Suomen-liigaa. Suomessa on niin paljon nuoria pelaajia, että kentällä on enemmän tilaa ja tulee ehkä siksi enemmän alokasmaisia virheitä. Prässi annetaan täällä Sveitsissä kovempaa, kun olet hyökkäysalueella pallon kanssa, ja peli on muutenkin vähän kansainvälisempää kuin Suomessa.
Kärkijengien pelit Suomessa voivat olla kovempia, mutta muuten Sveitsin-liigan taso saattaa olla laajempi. Tai Suomessa ainakin sarjan tasolliset erot ovat selkeämpiä. Sveitsin sarjassa on myös vähemmän pelejä, jolloin yhden pisteen arvo tuntuu isommalta ja pelit tuntuvat siksi tärkeämmiltä. Suomessa ei ole niin suurta väliä voitatko jotain runkosarjapeliä vai et, joten tietyt pelit saattaa mennä vähän pörssien hakemiseksi. Mentaliteetti on siis vähän erilainen kun Sveitsissä se on enemmän “pakko voittaa -mentaliteetti”, sillä pidempiin tappioputkiin ei ole täällä varaa.
Tullessani Sveitsiin oli usealla paikkakunnalla huono pelialusta, mutta tilanne on nyt muuttunut, sillä kunnon matot ovat tullut pakollisiksi pudotuspeliotteluihin ja useimmilla alustat ovat kunnossa jo runkosarjassa.
Thurgaussa olen nauttinut yleisöstä, joka luo varsinkin tärkeisiin otteluihin, kuten paikalliskamppailuihin ja pudotuspeliotteluihin, karnevaalitunnelman. Moni suomalainen salibandyihminen voisi käydä Sveitsissä opintomatkalla ottamassa oppia intohimoisesta kannattamisesta. Toki Sveitsissä usea katsoja imaisee pelin aikana lehtereillä sen viitisen tuoppia olutta, mikä ei ole Suomen katsomoissa sallittuakaan.
Seuraatko F-liigan tapahtumia? Vieläkö näemme sinut kotimaan kentillä?
Olen kyllä perillä, mitä liigassa tapahtuu, mutta en seuraa säännöllisesti. Minut tullaan vielä näkemään kotimaan kentillä taas… joko pian – tai sitten myöhemmin.
Peter Kotilainen — Sankari ja kapinallinen (Docendo) julkaistiin syyskuussa 2024.
Ruutu näyttää kaikki ottelut suorana ja lähetykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen. Ruutu on saatavilla myös Elisa Viihteessä.
