Jyrki Erran uutuuskirja Orjantappurakruunajaiset on vetävä rikostrilleri, joka sijoittuu taidemaailman hämärään ytimeen. Mesta.net haastatteli kirjailijaa
Orjantappurakruunajaiset on fiktiivinen, mutta kerrot saaneesi alkusysäyksen siihen Helsingin Sanomien vuonna 2021 julkaisemasta uutisesta, jossa espanjalaisessa huutokaupassa José de Riberan työnä halvalla kaupiteltu teos vedettiin myynnistä, kun heräsi epäilys, että se olisikin arvokas Michelangelo Merisi da Caravaggion maalaus.
Jyrki Erra: On hyvä, että kirjassa on kiinnekohta todellisuuteen. Helsingin Sanomien uutiset ovat tarjonneet tällaisen kiinnekohdan ja sytykkeen kahden viimeisen kirjani kirjoittamiseen. Orjantappurakruunajaisille juonikuvio muotoutui nopeasti erikoisen uutisen myötä. Vähän samantapainen alku oli Lyijyvalkoinen-teoksessa. Mysteeri syntyi lehtiartikkelin ristiriitaisesta lauseesta.
Miten tarinasi muotoutuvat? Miten rakennat maailmaa?
Juonen on pystyttävä kannattelemaan tekstiä alusta loppuun ja ylläpitämään uskoa silloin kun kirjoittamiseen tulee taukoja. Tarinan muotoutuminen on osittain merkillisellä tavalla itseohjautuva, kirjoitettu teksti tuottaa ideoita edessä olevasta. Jotkut kirjailijat ilmaisevat asian niin, että teksti kirjoittaa itse itseään. Romaanin henkilögalleria rakentuu vähän samalla tapaa.
Suomalainen taidemaalari Axel Wallas oli päähenkilönä jo aiemmassa romaanissasi. Mikä taidemaailmassa kiehtoo kirjoittajan näkökulmasta?
Caravaggio on henkilönä mysteeri. Hän oli 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun loistokas taiteilija. Hänen elämänsä, vai pitäisikö sanoa sielunsa, toinen puoli suuntautui väkivaltaisena hyvin arvoitukselliseen suuntaan.
Mitä muuta haluaisit kertoa uudesta kirjastasi?
Kirjan teema on syyllisyys. Päähenkilön intohimo saattaa Caravaggion kadoksissa olleet teokset päivänvaloon kerryttävät hänen harteilleen syyllisyyttä, joka käy lopulta hänelle ylivoimaiseksi. Teema on heijastuma Caravaggion elämän loppuvaiheesta – intohimonsa eteenpäin ajama mies sotkeutuu yhä pahemmin asioihin, jotka lopulta koituvat kohtaloksi.
Kolmas romaanisi Lyijyvalkoinen voitti vuonna 2021 Vuoden johtolanka -palkinnon, ja teoksesi ovat löytäneet lukijakunnan. Tuliko menestyminen kirjailijana sinulle yllätyksenä? Miten se on muuttanut elämääsi?
Olin hyvin myönteisesti yllättynyt Johtolanka-palkinnosta. Kirjanihan eivät ole perinteisiä dekkareita, siksi yllätys oli sitäkin suurempi. Pidin Suomen Dekkariseuran tunnustusta hienona ja ennakkoluulottomana. Se toi kosolti hyvää mieltä ja herätti lukijakunnan kiinnostusta.
Olet ammatiltasi arkkitehti ja olet toiminut julkisten rakennusten suunnittelutehtävissä. Millaista hyötyä työhistoriastasi on ollut dekkareita tehdessä?
Hyöty arkkitehdin ammatista on sitkeys. Arkkitehdin suunnitteluprojektit ovat usein pitkäkestoisia, jopa vuosien mittaisia. Turnauskestävyys on tarpeen, on pystyttävä innostumaan saman projektin ääressä vielä vuosien uurastuksen jälkeen. Samaa pätee kirjoittamiseen. Tosin kirjoittaminen on monessa mielessä vapaampaa. Toinen ”leipäammatista” koituva hyöty on kyky nähdä ja hallita kokonaisuuksia. Se on kirjoittamisessa ensiarvoisen tärkeää.
Olen hyötynyt ammatistani myös arkkitehdin tavassa katsella kaupunkia, sen tiloja. Se on heijastunut kirjoissani haluna kiinnittää tapahtumat ja henkilöt tiettyyn ympäristöön, luoda autenttisia tapahtumapaikkoja.
Olet julkaissut romaaneja muutaman vuoden välein. Miten kirjoittaminen jatkuu tästä?
Kirjoittamista edeltävä ajattelutyö ja aineiston keruu ovat tavallaan käynnissä koko ajan. Arkkitehtina olen kiinnostunut kuvataiteista. Kuvien tuottaminen on minulle tärkeää, ovat kuvat sitten kirjallisia, piirustuksia tai maalauksia.
Millaista kirjallisuutta luet vapaa-ajallasi?
Viime luin Andrei Kurkov, Harmaat mehiläiset. Lukulistalla nyt: Jorge Luis Borges, Kertomuksia, László Krasznahorkai, Vastarinnan melankolia, Orhan Pamuk, Musta kirja, välillä joku Osman-dekkari. Kotimaisista vuoroaan odottaa Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys.
Kuva: Jouni Harala
Orjantappurakruunajaiset on saatavilla Jukka Pitkäsen lukemana äänikirjana ja e-kirjana Elisa Kirjasta.
Jyrki Erra (s. 1950 Helsingissä) on arkkitehti, joka on toiminut työuransa julkisten rakennusten suunnittelutehtävissä. Hänellä on myös oma arkkitehtitoimisto yhdessä puolisonsa kanssa. Erralla on kaksi aikuista lasta, ja hän asuu Helsingissä.
