90-luvun lamavuosina konkurssin ja velkaantumisen kokenut J. K. Tamminen perkaa Perintämies ei soita kahdesti (Minerva) -kirjassaan lamakauden tapahtumia tarinoiden kautta. Teos on saatavana myös äänikirjana.
Värikkäässä ja elämänmakuisessa kirjassa kerrotaan siitä, miten lama vaikutti ihmisten elämään ja kuinka jotkut ajautuivat laman seurauksena rikollisuuden poluille ja jopa itsemurhiin. Kirja on napakka yhteenveto laman syistä ja seurauksista, mutta keskiössä ovat tavallisten ihmisten tarinat.
Tammisen mukaan kirja sai alkunsa vuonna 1996. Hän oli muutamaa vuotta aikaisemmin menettänyt omaisuutensa laman seurauksena.
”Vuonna 1979 alkanut yrittäjyyteni sukelsi vuonna 1992 konkurssien syövereihin. Myös parisuhteeni oli päättynyt surkealla tavalla, ja uusi mies oli muuttanut tilalleni entiseen yhteiseen kotiimme. Itse sain mukaani velat ja ahdistuksen. Menetin elämänhallintani ja yritin itsemurhaa eräässä teollisuushallissa. Jäin onneksi henkiin, kiitos nopeasti saapuneiden ensihoitajien”, Tamminen kertoo kirjassaan.
Tammisen mukaan lamavuosina nujertuneet yrittäjät ”hylättiin eturintamalle”.
”Suomalainen yhteiskunta ei kerta kaikkiaan pysynyt muutosten matkassa, ja sen turvaverkoissa oli perheiden kokoiset aukot.”
Kirjaan on haastateltu muun muassa yrittäjiä, joiden elämä pirstaloitui hetkessä, kun markka devalvoitiin. Tamminen on haastatellut kirjaansa myös kahta aikalaisvaikuttajaa, entistä valtiovarainministeri Iiro Viinasta ja STTK:n pääekonomisti Rolf Sundia.
Mesta.netin kirjasivusto poimi kirjasta muutaman kohdan.
Kulutusjuhlaa
80-luvun nousukaudella pankit tarjosivat lainaa avokätisesti. Suomessa alkoi näkyä velkarahalla hankittuja upeita autoja ja amerikkalaisia muskeliveneitä. Suomalaisten ennen näkemätöntä kulutusjuhlaa kesti 1980-luvulta aina 90-luvun taitteeseen.
”Meillä oli porukalla ostettu Cadillac Fleetwood Brougham ja muutama selvä kuski aina saatavilla. Kun haettiin lainoja – ja niitä saatiin paljon – niin Cadilla oli kiva koukata pankin eteen. Tuohon aikaan se kertoi osaamisesta ja menestyksestä. Välillä autolla kuskattiin pankkiireja heidän ilokseen. Johtajat kiillottivat meidän Cadilla omaa kuvaansa ja samalla huomaamattaan sitoutuivat meihin yhä enemmän”, lahtelainen yrittäjä kertaa.
”Ostin hetken huumassa Jaguarin XJ-mallin, kun halvalla sain. Auto oli tullaamatta, joten seisotin sitä pihan paraatipaikalla pitkään. Oli eräänlainen menestyksen patsas. Sitten aloin pelätä, että tulli aiheuttaa minulle vielä vaikeuksia”, eräs toinen henkilö muistelee.
Epätoivoista tuhlailua
Matka kohti lamaa oli vääjäämätön. Vuonna 1989 lyhyen korot ampaisivat ja ensimmäiset uhrit löytyivät velkataakkaansa kasvattaneiden joukosta.
Epätoivoinen tilanne purkautui monen kohdalla hällä väliä -asenteena. Monet konkurssia lähestyvät yrittäjät kuluttivat paniikissa loputkin rahansa tai lypsivät kaiken irti luottokorteistaan.
Eräs konkurssin partaalle velkaantunut konekauppias muistelee hetkeä, jolloin hänen nousukautensa loppui: kansainvälinen korttiyhtiö lähetti hänelle tiedon määräpäivästä, jolloin luottokortti katkaistaisiin. Aikaa oli muutamia päiviä, joten hän lensi kaverinsa kanssa Frankfurtiin, jossa he söivät ja joivat kuluista piittaamatta.
”Nololla tavalla kortin tehot loppuivat yhtäkkiä paluumatkalla Kööpenhaminassa. Kortin myöntäjä oli ilmeisesti seurannut viimeisen viikon kasvavaa kulutustani ja tehnyt omat ratkaisunsa”, kauppias muistelee kirjassa.
Koska lentolippuihin ei ollut enää varaa, kaverukset reissasivat bussilla Tukholmaan ja sieltä puoli-ilmaisen laivapaketin turvin Turkuun.
’Ei käyty edes syömässä, kun oltiin niin huonossa hapessa. Kaverin kaveri sitten haki meidät satamasta ja toimitti Helsinkiin. Siihen loppui minun osaltani nousukausi.”
Huijarikonsulttien kulta-aikaa
Kun kansakunnan talous meni kuralle, haaskat ilmestyivät paikalle. Moni huijari alkoi myydä ”yrityksen saattohoitoa”. Kirjaan haasteltu yrittäjäpari havahtui viime hetkellä siihen, että konsultti aikoi tyhjentää heidät lopullisesti. Tuontiliikettä pyörittänyt pariskunta oli velkaantunut pahoin. Konsultin ideana oli saada toisesta pankista takaus lainanantajalle, eli toiselle pankille tai sijoittajalle. Hän hieman rahaa kuluihin. Tässä vaiheessa hälytyskellot alkoivat soida.
Meillä oli ollut vuosia asiakkaana sellainen arpinaamainen kaveri. Harvasanainen. Kutsuimme hänet mukaan erääseen tapaamiseen konsultin kotiin. Olimme ohjeistaneet häntä hieman. Omituisella tavalla kokoukset pidettiin konsultin vaatimattoman omakotitalon pihapiirissä olevassa puutarhamökissä.
Pyynnöstämme työmies esitti tapaamisen aikana vain yhden kysymyksen: ”Onko konsultilla perhettä?” Muuta hän ei kysynyt. Tunnelma muuttui nopeasti takkuiseksi, joten lähdimme kömpelön nopeasti kotia kohti.
Kurjia kohtaloita
Tuhannet suomalaiset yrittäjät putosivat syvään kuiluun konkurssien myötä. Luottokortit ja säännölliset tulot olivat hetkessä historiaa. Se aiheutti suurta häpeää. Eräs lama-aikaan nuori yrittäjä menetti koko omaisuutensa ja joutui kadulle. Hän majoittui asumaan äitinsä luokse, kunnes hän valehteli päässeensä taas jaloilleen.
”Todellisuudessa makasin puolisen vuotta kaverin varastolla. Siellä oli mahdollisuus torkkua illasta aamuun ja viikonloppuisin varaston taukotila oli käytössäni. Siellä oli onneksi suihku, että pääsin pesulle ja pesemään vaatteitani.”
”Noihin aikoihin aloin kävellä tekemisen puutteessa eri puolilla Turkua. Nopeasti opin katselemaan sisälle vieraitten ihmisten asuntoihin ja kadehtimaan heidän arkeaan.
Hullua, kuinka sitä oppi kaipaamaan omaa jääkaappia ja liettä. Kyllästyin totaalisesti mikroaaltouunin, sillä tein tuolloin kaikki ruoat mikrossa”, mies muistelee kirjassa.
Poliitikot kovan paineen alla
Suomalaiset poliitikot joutuivat tekemään kohtuuttomalta tuntuneen kovia päätöksiä laman puristuksessa. Tammisen mukaan lamaa on alettu käsitellä jälkiviisaasti.
Entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen toteaa kirjassa, että olosuhteet olisivat tuskin voineet olla hallituksen työlle ankeammat, koska Suomea koettelivat myös itänaapurimme romahdus ja Baltian maiden itsenäistymishankkeet.
”Parhaamme varmasti itse kukin yritimme. Ministerin työmäärä oli minulle yllätys, vaikka en yrittäjäperheen esikoisena työntekoa karttanutkaan. Kun asiat öisin pyörivät mielessä, saatoin aamulla olla kuin ”nukkuneen rukous”. Mutta siihenkin tottui”, Viinanen toteaa kirjassa.
Kursivoidut kohdat ovat kirjasta Perintämies ei soita kahdesti. Kirja on saatavilla äänikirjana ja e-kirjana. Kuuntele näyte täältä.
J. K. Tamminen on lakimies, rikostutkija ja teologi, joka kirjoittaa väitöskirjaa kauppakorkeakoulussa johtamistieteissä. Toisaalta hän on entinen ammattirikollinen, joka osasi lopettaa oikeaan aikaan. Vuodet rikosten maailmassa olivat kokemus, jossa arvomaailma hioutui opintojen ja rikosten vuorotellessa. Tammisen rikosromaanitrilogia Pasilan mies, Kilpimies ja Megaliiga on saanut aiheensa tositapahtumista. Tamminen on julkaissut myös omiin kokemuksiinsa perustuvan teoksen Konkursseja ja muita konnuuksia – Talousrikollisen muistelmat.
