Susijengi 2023 – pohjolan perukoilta maailman huipulle-kirja kertoo Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin tarinan vuoden 2004 alkusysäyksestä vuoden 2022 ikimuistoisiin Prahan ja Berliinin arvokisoihin.
Kyseessä on Susijengin tiedottajan Hippo Taatilan täydennetty laitos Mika Wickströmin yhdeksän vuoden takaisesta Susijengi-kirjasta. Kirja on julkaistu myös äänikirjana ja e-kirjana.
Susijengi 2023 julkaistiin sopivasti ennen MM-kisojen alkua.
Elo-syyskuussa pelattavat koripallon MM-kisat ovat vasta toiset, jossa Suomi miesten maajoukkue on mukana. Kirjassa kerrataan pitkää ja huikeaa matkaa tämän vuoden MM-kisoihin.
Kirjaan on haastateltu Susijengin valmentajia, pelaajia ja taustavaikuttajia. Koripallokenttien lisäksi kirjassa kurkistetaan pukukoppeihin, hotellihuoneisiin ja moneen muuhun sellaiseen paikkaan, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa. Kenties on niin, että kirjan mielenkiintoisimmat jutut ovat tapahtuneet kenttien ulkopuolelta.
Kirja koostuu pitkälti haastattelumateriaalista. Junan lailla etenevä tarina kulkee aina B-divisioonavuosista ensimmäisiin EM-karsintoihin, 2010-luvun arvokisaputkeen huipentuen vuoden 2017 EM-kotikisahurmokseen ja päätyen syksyn Espanja-puolivälieräotteluun.
Susijengin nousun voi katsoa alkaneen vuonna 2004, kun valmentajaksi astui Henrik Dettman. Hänet oli kirjan mukaan suomalaisissa koripalloympyröissä totuttu tuntemaan riiviönä, kukkopoikana, suomenruotsalaisena ja suomensaksalaisena besserwisserinä.
”Miehenä, jonka järki leikkasi ja jolla oli visioita mutta jonka auktoriteettivastaisuus ja halu ravistella rakenteita johtivat usein konfliktinpoikasiin. Erityisen voimakkaasti Dettmannin persoonaan olivat vaikuttaneet New Yorkissa perheen kanssa vietetyt nuoruusvuodet, joiden perusteella hän oppi inhoamaan suomalaista nurkkakuntaisuutta ja apaattisuutta, ”on maamme köyhä ja siksi jää” -mentaliteettia mutta myös arkkityyppisiä tarinoita Saarijärven Paavosta ja Jukolan Jussista”, kirjassa kerrotaan.
Kirjassa seurataan myös pelaajien kehityskulkua Susijengin luottomiehiksi. Yksi heistä on uransa jo lopettanut Petteri Koponen, joka astui rinkiin 18-vuotiaana erityistapauksena.
”Malmilaisen MaSu-Basketin valmentaja Erkki Koivisto-Rajala oli antanut Dettmannille vinkin Koposesta jo tämän ollessa kymmenvuotias: tästä kaverista on kasvamassa todellinen suomalainen maajoukkuetähti. Koponen oli aloittanut koripallon pelaamalla kolme vuotta ikäistään vanhempien joukkueessa ja nuoresta iästään huolimatta paikoin jopa dominoinut kenttätapahtumia”, teoksessa valotetaan.
Kirja kuvastaa hienolla ja koskettavalla tavalla Susijengissä vallitsevaa yhteishenkeä. Se näkyy ja kuuluu niin pelikentillä kuin sen ulkopuolella – kerran susijengiläinen aina susijengiläinen.
Kirjan mukaan Kolmekymppinen Hanno Möttölä ja 26-vuotias Teemu Rannikko ottivatkin teini-ikäisen Koposen siipiensä suojiin.
”Vierasmatkoilla istuttiin joskus tuntikausia Hannon ja Teemun hotellihuoneessa. Ne kertoi mulle ammattilaisen elämästä, ja mä vaan kuuntelin haavi auki”, Koponen muistelee kirjassa.
Susijengi 2023 – pohjolan perukoilta maailman huipulle palauttaa mieleen monta suomikoripallon tähtihetkeä, jolloin joukkue kasvoi yhdeksi suureksi kollektiiviksi.
Vuonna 2007 Suomi sai tilaisuuden päästä A-sarjaan. Se edellytti Romanin murskaamista, sillä Romania oli voittanut edellisen ottelun.
Ottelua edeltävänä iltana Pasila Holiday Inn -hotellissa tapahtui jotain, jonka useat pelaajat muistavat loppuelämänsä.
Kun joukkue kerääntyi illalliselle hotellin kabinettiin, kapteeni Hanno Möttolä nousi seisomaan ja piti lyhyen, ytimekkään puheenvuoron, joka noudatti kahden vuoden takaisen Skopjen illallisen kaavaa.
Rannikko ja hän eivät voisi kaksin Romaniaa kaataa, vaan siihen tarvittaisiin koko joukkueen, joka ainoan pelaajan, vastuunkantoa.
Maajoukkueen neljäntenä pelinrakentajana tuolloin pelannut Juha Sten muistaa tilanteen elävästi.
”Se hetki on jäänyt todella elävänä mieleen. En ollut kokenut vastaavanlaista energian kiteytymää koskaan”, Sten kuvailee. ”Joka ainut pelaaja viimeistä penkkimiestä myöten ymmärsi, että toista tilaisuutta ei hetkeen tule, että tätä ei voi ryssiä.”
Suomen miesten maajoukkue pelasi ratkaisuottelun upouudessa kotihallissaan, Vantaan Energia Areenalla. Romanialle ei jäänyt pienintäkään mahdollisuutta, kun Suomi rynni taululle lukemat 80–29. Suomessa ollut nähty samanlaista koripallonäytelmää vuosiin.
Kirja päättyy vuoden 2022 EM-kisoihin, joiden pudotuspeli pelattiin Berliinissä. Ikimuistoisissa kisoissa koettiin varsinainen Lauri Markkas -show.
”Joka kerta, kun tuntui siltä, että tuon paremmin Lauri ei voi pelata, se teki jotain vielä älyttömämpää. Villieläintä ei voi sulkea häkkiin”, viime vuonna uransa lopettanut Shawn Huff sanoo.
Edon Maxhuni muistaa myös havainneensa Markkasen ylivoiman mennessään antamaan hyökkäyspään päätyrajaa vain sekunnin kymmenys ennen ottelun kolmannen jakson loppua.
”Siinä tilanteessa ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin yrittää löytää Lauri roikkusyötöllä”, Maxhuni naurahtaa. ”Laurissa roikkui kolme kroatialaista kiinni, mutta se vaan huusi, että ’mä saan sen, mä saan sen!”
Kursivoidut kohdat ovat kirjasta Susijengi 2023 – pohjolan perukoilta maailman huipulle.
Kirja on saatavilla e-kirjana ja äänikirjana, jonka lukee Raiko Häyrinen.
Hippo Taatila on Susijengin pitkäaikainen tiedottaja ja kirjoittanut mm. Martina Aitolehden elämäkerran sekä kriitikoiden ylistämän Teflon Biblen.
Mika Wickström on kirjoittanut niin proosaa kuin tietokirjallisuutta.
MM-kisojen huippumatsit on katsottavissa Ruutu+ Urheilu -tilauksella sekä maksutta Nelosella.
Susijengin alkulohkon pelit:
pe 25.8. klo 10 Suomi – Australia
su 27.8. klo 14.10 Japani – Suomi
ti 29.8. klo 9.30 Saksa – Suomi
