Netflixin ohjelmistossa nähtävä uutuus, Vicente Amorimin ja Julia Rezenden Senna-minisarja, käy läpi draamadokumentin tyyliin kolminkertaisen F1-mestarin, Ayrton Sennan elämänvaiheet. Viisiosainen sarja keskittyy selkeästi radalla ajettuun uraan, joten sarjasta nauttiminen vaatii jonkinasteisen tietämyksen ja kiinnostuksen autourheilun kuninkuusluokan osalta. Pelkkänä draamana Senna on yksipuolinen ja kovin näköalaton puhuvien päiden kavalkadi. Sarjan ansiot ovat upeissa kilpailukohtauksissa, joita on kuvattu aikaa ja vaivaa säästämättä. Mukana on käytetty onnistuneesti aitoja tv-pätkiä, ja kiitosta ansaitsee myös Ayrton Sennan esittäjä Gabriel Leone.
Sarjassa seurataan kronologisesti nuoren taiturin nousua F1-maailman kolminkertaiseksi maailmanmestariksi. Perhetausta ja arkielämä saavat kovin niukalti huomiota. Enemmän ruutuaikaa saa oikeastaan vain Sennan isä ja pari tyttöystävää. Fi-tallien pomot ovat varaisien roolissa ja arvoituksellinen formulatoimittaja seuraa keinotekoisen tuntuisesti koko sarjan ajan Sennan kintereillä. F1-maailmaa tuntevat voivat harrastaa nimibongausta, ja löytyyhän sieltä myös Keke Rosberg sekä JJ Lehto. Tosin vain Keke nähdään kuvissa näyttelijän esittämänä ja tuolloinkin vain kauden päättävässä juhlagaalassa. Keke voitti kyseisenä vuonna maailmanmestaruuden.
Jos Sennan ura käydään läpi luettelonomaisesti, eniten intohimoa on käytetty kilpailu-ja ajotilanteiden kuvaamiseen. Kuvasto alkaa tosin turruttamaan vain autojen värin ja ulkomuodon vaihtuessa mutta sarjassa käydään läpi onnistuneesti läpi Sennan uran huippuhetkiä ja suurimpia pettymyksiä. Katsoja huomaa tutunoloisia kohtauksia sieltä täältä, tuttuja televiosta, ja sarjan viimeisen jakson lopussa nähdäänkin uutispätkiä aidosta Sennasta. Taustatyötä on tehty huolella ja lavastus on nautittavaa.
Senna tunsi järjestelmän sorsivan häntä. Ensimmäinen mestaruus otettiin häneltä vääryydellä jo junnuvuosina. Samalla sarjassa sivutaan miehen kokemaa latinalaisamerikkalaisten syrjimistä ja aliarvioimista. Vihapito Alain Prostin kanssa on kuvattu tunteella. Suurin kritiikin kohde on kuitenkin ”F1-mafia”, isot pamput, jotka kääntyvät rahan perässä. Senna koki tulleensa useamman kerran isojen F1-pamppujen syrjimäksi.
Sennan kuolemaan johtanutta kisaa ja sen taustoja seurataan kokonaisen jakson verran. Senna ajoi yli 300 kilometrin tuntinopeudella ulos radalta Imolassa 1. toukokuuta 1994. Onnettomuuden syytä vieritetään sarjassa radan huonon kunnon, auton keskeneräisyyden ja kauden alussa kiellettyjen elektronisten apulaitteiden syyksi mutta taustalla on myös oikeutettua kritiikkiä ajajien puutteellista turvallisuuskulttuuria kohtaan. Myös F1-pamppujen aivoituksia ei voi ymmärtää – Rubens Barrichellon paha ulosajo ja Roland Ratzenbergerin kuolemaan johtanut onnettomuus. Siitä huolimatta kisa päätettiin ajaa. Ei olisi mahdollista enää nykypäivänä. Jos ei muuta, sarjasta kannattaa katsoa viimeinen jakso. Jakso antaa F1-maailmasta raadollisen kuvan, joka on osaltaan kuin toisesta maailmasta – ja tarkemmin ajateltuna paljon on myös samaa häikäilemättömyyttä ja politikointia sekä norsunluutornissa patsastelua kuin 2020-luvulla.
Senna oli ajamisen suhteen intohimoinen luonnonlapsi. Miehen tunne läikkyi varsinkin nuorempana yli ja tunne ohitti järjen. Senna oli kuitenkin myös talli-ja ajokavereistaan välittävä ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiva suorapuheinen oikeuden puolustaja, joka rakasti maataan ja perhettään. Tuore Senna-dokumentti kunnioittaa miehen tekoja, mutta taustoittaa puutteellisesti miestä tekojen takana. Draamadokumenttia voi kuitenkin suositella varauksetta formulamaailmasta innostuneille katsojille.
Netflix on saatavilla myös Elisa Viihteessä.
Ihan hyvä arvio TV-sarjasta jos ei tiedä mitään Sennasta tai F1-sarjasta, way to go!