Kassu Halonen (s. 1953) on yksi Suomen menestyneinpiä kevyen musiikin säveltäjiä ja tuottajia. Halosen tuore elämäkerta Kassu Halonen: Maailma on kaunis (Tammi) on aikamatka musiikin eri vuosikymmenille ja kulissien takaiseen viihdemaailmaan
Kassu Halonen aloitti uransa eri bändeissä ja vuosien myötä hänestä kuoriutui myös taitava lauluntekijä ja musiikkituottaja. Tie hittinikkariksi oli kuitenkin pitkä.
Musiikkilegenda ja Halosen oppi-isä Toivo Kärki ennusti vuonna 1978, että kymmenen vuoden treenin jälkeen Kassu tekisi monimutkaisten kiemuroidensa sijaan lauluja, joita ymmärtää ”Tikkurilan tyttökin”.
Ennustus osui aivan oikeaan. Vuoden 1988 jälkipuoliskolla syntyivät putkeen Halosen nikkaroimat klassikot Sydämeeni joulun teen, Rentun Ruusu ja Surun pyyhit silmistäni.
Kirjan mukaan jälkimmäinen meinasi jäädä kokonaan levyttämättä.
Kappaleen taustalla on se, että Kirka oli tehnyt kaksi hevilevyä. Toisen levyn jälkeen ura oli laskussa ja keikat vähissä. Levypomo Vexi Salmi antoi ukaasin: Kirkan on osallistuttava Syksyn säveleen ja voitettava se. Sen myötä lähtisi uuteen nousuun ja keikat lisääntyisivät.
Eräänä päivänä Kassu ajeli mökilleen Lohjansaareen.
”Pikkalan kohdalla tuntui niin kuin jostain olisi pudonneet kuulokkeet korville, ja päässä alkoi soida melodia tekstin kanssa: ”I hate to see the sadness in your eyes…” ja perään ”sianenglantia”, Halonen muistelee kirjassa.
Hän esitteli idean kollegalleen Kisu Jernströmille ja tästä lähti klassikkokappaleen Surun pyyhin silmistäni tarina.
Kisu kehitteli Kassun kertosäkeen ympärille A-osan eli säkeistön, ja Vexi alkoi sommitella lauluun suomenkielistä tekstiä. Yleensä Vexi on salamannopea, mutta tällä kertaa tekstin kanssa kesti, ja paperikori alkoi täyttyä. Lopputulos oli kauniisti sanottuna rutiininomainen.
Vasta kun Kisu suomenruotsalaisena keksi vääntää Kassun alkuperäisen englanninkielisen avainfraasin suomeksi muotoon ”sä surun pyyhit silmistäni pois” ja tarjota sitä lähtökohdaksi Vexille, portit aukesivat ja kynä alkoi lentää. Vexi itse viimeisen päälle suomen kielelle uskollisena musiikintekijänä ei olisi moista horjuvaa kielikuvaa tullut keksineeksi tai ainakaan ottaneeksi käyttöön, kirjassa kerrotaan.
Kirka iski jarrut pohjaan kuullessaan Surun pyyhit silmistäni -biisin ensimmäisen kerran. Hän ilmoitti, ei käy, ei missään tapauksessa, tämä on hirveä kappale.
Tässä kohtaa Vexi Salmi tuli väliin ja ilmoitti Kirkalle, että kun levytät kappaleen, luvassa on 30 000 markan stipendi.
Kirjan mukaan Kirka oli ajautunut taloudelliseen umpikujaan ja ajatus houkutti.
Ulospääsyä tarjoaisi mollimelodialla ja alakuloisella tekstillä kuorrutettu suomi-iskelmä. Varmasti käännös vaati nöyrtymistä. 30 000 markkaa oli kuitenkin valtava summa – ja vielä valtavampi kun suhteuttaa sen artistin silloiseen taloudelliseen ahdinkoon. Hänellä ei ollut enää töitä.
”Ei kestänyt kauan, kun taksi kaarsi firman pihaan”, Vexi Salmi muisteli.
Koska Kirka ei ollut täpinöissään kappaleesta, studiossa laitettiin kaikki laitteet valmiiksi sillä ajatuksella , että Kirka saataisiin nopeasti laulukoppiin.
”Kirka meni sitten laulukoppiin ja veti biisiä yhden säkeistön ja kertsin, että saatiin tsekattua soundit ja tasot. Sanoin Laasaselle, että panee pyörimään, ja otettiin kokonainen treeniotto, jonka Kirka veti laakista. Sen jälkeen hän tuli äänittämöön melko innoissaan”, Halonen kertoo.
Kirka luuli, että kyseessä on harjoitusveto, mutta Halonen sanoi ”Sä olet nyt laulanut sen. Lopullisen version.”
Kirka luuli, että Kassu laskee leikkiä, mutta säveltäjä oli tosissaan. Halonen totesi, että ensimmäisessä, rennossa harjoitusvedossa oli saatu talteen kaikki se tuoreus, mitä solistilta kappaleeseen tarvittiin.
Surun pyyhit silmistäni oli enää loppusilausta vaille valmis. Halonen oli tehnyt lähes kaikki taustat valmiiksi. Enää kitarat puuttuisivat.
Halosen luottomuusikko Juha Björninen kävi soittamassa komppikitararaidan, eikä kappaleella muita esiintyjiä olekaan.
”Soitin vapaamuotoisen kompin kertaalleen, sanoin Kassulle, että kokeilen tällaista juttua, laita pyörimään. En ollut yhtään varma siitä, mitä tuli soitettua, ja pyysin saada kuunnella, koska pitäisi soittaa uudestaan. Kassu vastasi, että nyt on sen verran kiire, että kuuntelet sitten radiosta miten se meni”, Juha Björninen muistelee kirjassa.
Vuoden 1988 Syksyn Sävel -kilpailu oli menestys. Katsojamäärät nousivat uusiin lukemiin ja postikortteja oli lähetetty aikaisempaan verrattuna moninkertainen määrä, yli 200 000.
Voittajaksi nousi Kirka kappaleella Surun pyyhit silmistäni. Vuonna 1988 julkaistua samannimistä albumia on myyty yli 214 000 kappaletta. Se on kaikkien aikojen kolmanneksi myydyin kotimainen albumi. Edelle menevät vain Eppu Normaalin Repullinen hittejä ja Jari Sillanpään nimikkoalbumi.
Kursivoidut kohdat ovat kirjasta Kassu Halonen: Maailma on kaunis, joka on saatavana myös äänikirjana, lukijana on Ville Tiihonen. Kuuntele tai tutustu äänikirjaan Elisa Kirjassa.
