Final Girls

Final Girls. Ohjaus: Todd Strauss-Schulson Pääosissa: Nina Dobrev, Taissa Farmiga, Malin Akerman. 87 min. K-12. 2015.

the-final-girls-malin-akerman-adam-devine

Final Girls alkaa kuvitteellisen Camp Bloodbathin grindhouse-henkisellä trailerilla, joka imitoi Perjantai 13. päivän kaltaisia kesäleirille sijoittuvia 1980-luvun teini-slashereita.  Trailerin jälkeen alkaa prologi, jossa Camp Bloodbahtia nuorena tähdittänyt Amanda Cartwright (Malin Akerman) kuolee auto-onnettomuudessa. Tämän jälkeen siirrytään jälleen ajassa hetkeen, jossa äitinsä kuoleman vuosipäivää viettävä Max Cartwright (Taisa Farmiga) on lupautunut vastentahtoisesti vieraaksi elokuvanörttien järjestämään Camp Bloodbath -tapahtumaan.

Kesken näytöksen elokuvateatterissa syttyy tulipalo, jota Max ystävineen yrittää paeta valkokankaaseen tekemänsä reiän kautta. Pian he kuitenkin huomaavat joutuneensa vangiksi katsomansa elokuvan maailmaan, jossa jokainen kohtaus toistuu 92-minuuttisena luuppina niin kauan, kunnes he suostuvat seuraamaan käsikirjoitusta.

Siinä missä Cabin in the Woods kommentoi kauhuelokuvaa monipuolisemmin, keskittyy Final Girls tiukemmin alagenreen. Komiikka perustuu metatasoon, jossa vain osa hahmoista tietää olevansa osa kauhuelokuvaa. Tietoisemmat yrittävät pysyä hengissä lopputeksteihin asti noudattamalla tuntemansa lajityypin kirjoittamattomia lakeja, joiden mukaan parhaat selviytymismahdollisuudet on naispuolisella neitsyellä ja jo pelkkä paidan riisuminen saattaa houkutella epätoivotun kirvesmiehen paikalle. Elokuvan alkuperäiset hahmot puolestaan toimivat juuri päinvastoin, minkä vuoksi naamaripäinen teurastaja saa toistuvasti kutsun liittyä hauskanpitoon.

Final Girls leikittelee myös kuluneilla kerronnallisilla ratkaisuilla, kuten hidastuksilla, uhkaavalla musiikilla, takaumilla, tekstityksillä ja mustavalkokuvalla, jotka myös elokuvan hahmot havaitset kyeten niiden avulla ennakoimaan tulevaa.

Toisaalta vain katsojalle näkyvä kuvaustyyli ja matalan ikärajan tuottamat rajoitukset etäännyttävät tavoitellusta tunnelmasta ja tyylistä.  Vähemmän toimiva on myös pyrkimys yhdistää parodiaan vakava ihmissuhdedraama Maxin tutustuessa fiktiivisen hahmoon, jota hänen äitinsä näytteli. Sen sijaan näyttelijät onnistuvat näytellessään näytteljöitä, jotka näyttelevät huonosti.

Vaikka Final Girls on parodiana älykkäämpi kuin Scary Moviet ja tarjoaa kasari-slashereiden parissa kasvaneille muutamia hilpeitä hetkiä, jää se monessa suhteessa puolitiehen. Se ei toimi Screamin tavoin uskottavana kauhuelokuvana mutta ei toisaalta komediana yllä samaa genreä parodioineen Tucker & Dale vs. Evilin hauskuuteen.

Final Girls vuokrattavissa Elisa Viihteestä.

J. K. SILVENNOINEN

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone