Malala. Ohjaaja: Davis Guggenheim. 87 min. K-7. 2015. Teksti: Johannes Silvennoinen.
Pakistanilaista 15-vuotiasta koulutyttö Malala Yousafzaita ammuttiin lähietäisyydeltä päähän vuonna 2012. Kyseessä ei ollut vahingonlaukaus tai sattumalta valittu uhri, vaan koulubussiin tunkeutunut Taliban-sissi oli valinnut kohteensa tämän vaarallisten puheiden vuoksi; Malala oli puolustanut julkisesti Taliban-hallinnon kieltämää tyttöjen koulutusta.
Raaka hyökkäys muodostui kuitenkin Malalan ajaman aatteen voitoksi, sillä hän selvisi vastoin odotuksia vakavista vammoista ja toipui lähes entiselleen. Tapauksen saama huomio teki Malalasta tyttöjen avoimen koulutuksen ja lasten oikeuksien keulakuvan ja on tuonut hänen perustamalleen säätiölle runsaasti tukijoita. Malala on valittu 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle, Barack Obama on suonut hänelle kahdenkeskisen audienssin, ja vuonna 2014 hänestä tuli kaikkien aikojen nuorin Nobelin rauhanpalkinnon voittaja.
Davis Guggenheimin dokumentti Malala kertoo tästä poikkeuksellisesta teinistä, jonka aktivistiura alkoi jo 11-vuotiaana hänen alkaessaan kirjoittaa salanimellä arjestaan kertovaa ja Talibania kritisoivaa BBC:n ylläpitämää blogia.
On ilmiselvää, että Malalan innoittajana ja esikuvana on toiminut hänen poliittisesti aktiivinen opettajaisänsä Ziauddin, ja heidän lämmin suhteensa onkin elokuvan kantavia teemoja. Toisaalta Guggenheim rohkenee kysyä, onko Malala pohjimmiltaan isänsä luomus, tämän ajatusten julistaja. Pontta ajatukselle antaa Ziauddin halu nimetä tyttärensä pataaniheimon myyttisen sankarisoturittaren ja marttyyrin mukaan. Nimen kohtalonomaisuutta alleviivataan turhankin paljon, mutta Malala itse vakuuttaa valinneensa itse vaikean polkunsa.
Dokumentti kuvaa Malalan julkista toimintaa, jossa hän pitää puheita maailman vaikutusvaltaisille ja kiertää tapaamassa kehitysmaiden lapsia. Sen vastapainona nähdään hänen elämäänsä Englannin Birminghamissa, jonne Yousafzaiden perhe joutui jäämään Talibanin julistaman tappouhkauksen vuoksi. Arjen keskelle leikkautuu takaumia Pakistanissa vietetyistä vuosista tyylitellyn animaatiokerronnan avulla.
Juuri julkisen ja yksityisen väliin jäävä ristiriita tekee dokumentin kohteesta ja samalla itse dokumentista kiinnostavan ja elävän. Valtionpäämiehiä tavatessaan Malala vaikuttaa itsevarmalta, älykkäältä ja kohteliaalta, ja hänen julkiset puheensa ovat retorisesti taitavia ja voimakkaita. Toisaalta kotioloissa näyttäytyy kehostaan epävarma ja poikia ujosteleva teini, joka lukee kokeisiin ja kiusaa pikkuveljiään.
Rauhallinen ja harkitseva Malala välttelee kysymyksiä omista kärsimyksistään ja kieltää vihan ja katkeruuden. Jokin hänen olemuksessaan kuitenkin vihjaa, ettei hän ole valmis puhumaan kameralle täysin avoimesti.
J. K. SILVENNOINEN
Länsi ylistää väärämielistä kuin sankaria.