Steve Jobs: The Man In The Machine

Steve Jobs: The Man In The Machine. Ohjaus: Alex Gibney. 129 min. K-12. 2015.

jobs

 

Applen autotallista maailman arvokkaimpien yritysten ja kadehdituimpien brändien joukkoon johdattaneen ja Omenan palvojain kultin messiaaksi kohonneen Steven ”Steve” Jobsin elämä on tarjonnut raaka-aineet jo kahteen fiktiiviseen elokuvaan.

Vuonna 2013 ilmestynyt Joshua Michael Sternin ohjaama Jobs oli vaivaannuttava kohteensa profeetallisena nerona esittänyt ja tämän heikkoudet lyhyesti sivuuttanut suurmiespatsas. Kiinnostavamman muotokuvan miehestä inhimillisine piirteineen maalasi kolmen tuotelanseerauksen kulisseihin sijoittuva Danny Boylen ja Aaron Sorkinin Steve Jobs (2015).

Aiemmin muun muassa Jimi Henrixista ja Julian Assangesta dokumenttielokuvat ohjanneen Alex Gibneyn Steve Jobs: The Man In The Machine puolestaan valottaa mustaan poolopaitaan pukeutuneen buddhalaisen vegetaristin persoonaa dokumentaarisin keinoin. Näkökulma on kriittinen mutta varsin työkeskeinen kuvatessaan Jobsin julkikuvan metamorfoosia IBM:n haastaneesta kapinallisesta suuryhtiön tyranniksi.

Jobs henkilöityi niin vahvasti johtamaansa yhtiöön ja sen valmistamiin tuotteisiin, että Applen aiheuttamat ympäristöongelmat, veropetokset ja Aasian alihankintatehtaan itsemurha-aalto luettiin median ja suuren yleisön silmissä miltei hänen henkilökohtaisiksi rikoksikseen.  Gibney myös esittää, ettei Jobsin varhaista kuolemaa seurannut suru johtunut niinkään rakkaudesta mieheen vaan hänen lanseeraamiaan laitteitaan kohtaan.

Dokumentin teknologiakeskeinen lähestymistapa on siis perusteltu, mutta jättää suotta siviilielämän alueet varjoonsa. Etenkin Jobsin suhde hänen neljästä lapsestaan ensimmäiseen, Lisaan, jää turhan pienelle huomiolle. Se on sääli, sillä omasta adoptiohistoriastaan traumoja saaneen Jobsin liki pakkomielteinen halu kieltää lapsensa vielä vuosikausia senkin jälkeen, kun vanhemmuus oli oikeudenpäätöksellä ja isyystestillä vahvistettu, kaipaisi avaamista. Lisa kertoo dokumentissa vain yhden muiston isästään, joka sekin on myönteinen mutta toisaalta paljastava vihjatessaan onnellisten hetkien harvinaisuuteen heidän suhteessaan.

Teksti J.K.Silvennoinen

Dokumentti vuokrattavissa Elisa Viihteessä.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone