”Kaiken teoria on perinteinen ja varman päälle tehty elämäkertaelokuva – hyvä sellainen”

the-theory-of-everything-1920

Kaiken teoria. Ohjaus: James Marsh. Pääosissa: Eddie Redmayne, Felicity Jones. 123 min. K-7.

Fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking on kuuluisuus tiedemaailman ulkopuolellakin. Suuren yleisön keskuudessa hänet tunnetaan tosin paremmin puhesyntetisaattorin luomasta äänestään ja vierailuistaan Simpsoneissa kuin mustien aukkojen ja ternodynamiikan välistä suhdetta käsitelleistä tutkimuksistaan.

Kaiken teorian alussa nuori Cambridgen yliopiston kosmologian opiskelija (Eddie Redmayne) tapaa kirjallisuustieteitä opiskelevaan Jane Wilden (Felicity Jones). Uskonnollisen humanistin ja tieteeseen uskovan ateistin kohdatessa ilmassa on muutakin kuin kosmista taustasäteilyä.

Onnen hetket jäävät lyhyiksi, sillä 21-vuotias Hawking saa kuulla kärsivänsä motoneuronisairaudesta, joka rappeuttaa lihaksiston vieden lopulta puhe- ja liikuntakyvyn. Elinaikaa luvataan kaksi vuotta miehelle, joka on kiinnostunut työssään huomattavasti pidemmistä aikajänteistä. Janen tuella hän kuitenkin päättää saattaa loppuun aikaa käsittelevän väitöskirjansa.

Hawking etenee tiedemaailmassa harppauksin samalla, kun hänen omat askelensa lyhenevät. Elokuvan oma liike ajassa jää puolestaan pitkälti katsojan pääteltäväksi. Välillä on epäselvää, onko kyse vuosista vai kuukausista. On paradoksista, että ajasta teoretisoineesta miehestä kertovassa elokuvassa juuri aika jää jotenkin hämäräksi.

Kaiken teoria on perinteinen ja varman päälle tehty elämäkertaelokuva, joskin hyvä sellainen. Tarina parista, joka ei anna sairauden määritellä elämäänsä, on aiheensa ja tyylinsä puolesta Oscar-patsaan kuvat silmissä tehty. Sitä ajatellen elokuvaan on annosteltu sopivassa suhteessa surua, optimismia, lämpöä ja huumoria.

Kaiken teoria pohjautuu Jane Wilden muistelmiin Travelling to Infinity: My Life with Stephen. Osittain sen vuoksi Hawkingin jumalsuhteelle, tai paremmin sen puutteelle, annetaan vaivaannuttavan kohosteinen asema. Tiedemiehen ajatukset Luojasta tuntuvat kiinnostavan enemmän muita kuin häntä itseään, mutta jatkuvasti niihin palataan.

Muistelmien valitseminen lähtökohdaksi on elokuvan kannalta lopulta hyvä asia, sillä se korostaa Janen merkitystä miehensä menestyksen takana muistuttaessaan, ettei Hawking noussut maailmanmaineeseen omin voimin. Stephenin jatkuvasti huononevasta tilasta huolimatta ammattiapua ei juuri käytetty, ja Jane hoiti miehensä, lapsensa ja kotinsa vuosikymmeniä samalla kun joutui luopumaan omista akateemisista haaveistaan.

Molemmat pääosanesittäjät tekevät hienot roolit. Eddie Redmaynelle parhaan miespääosan Oscarin, Golden Globen ja Baftan tuonut suoritus huumorintajuisena ja itserakkaana Hawkingina kestää vertailun Daniel Day-Lewisiin elokuvassa Minun elämäni. Hawkingin sairauden pahentuessa elokuvan edetessä myös näyttelijän keinot supistuvat. Kohtauksessa, jossa käy selväksi, että Stephenin ja Janen suhde on ohi, tunteet ilmaistaan miltei pelkästään silmillä.

J. K. SILVENNOINEN

Elokuva on vuokattavissa Elisa Viihteestä.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone