Enni Mustosen tarinat koukuttavat useita sukupolvia

Kirsti Manninen. Kuva Jouni Harala 2011.

Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -romaanisarja on noussut sukupolvet ylittävään suosioon. Elämänmakuisena ja taidokkaasti punotuista historiallisista tarinoista tunnettu sarja saattaa jatkua suunniteltua pidempään.

Kirsti Manninen on kirjoittanut viihdekirjoja Enni Mustosena vuodesta 1984 lähtien. Ensimmäinen Syrjästäkatsojan tarinoita -romaani ilmestyi kolme vuotta sitten.

Syrjästäkatsojan tarinoissa seurataan sipoolaisen Ida Erikssonin kasvua nuoresta palvelustytöstä itsenäiseksi naiseksi ja elämää 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa.

Kirjasarja on kerännyt laajan ja uskollisen lukijakunnan. Neljäs osa Ruokarouva valittiin Elisa Kirjan äänestyksessä vuoden 2016 parhaaksi viihderomaaniksi. (tulokset)

Kirjailijaa ilahduttaa etenkin se, että sarjaa lukevat niin yläkouluikäiset teinit kuin 90-vuotiaat.

”Jokainen lukee kirjaa eri tavalla. Kirja muodostuu tekstistä, jonka lukija kuvittaa omilla mielikuvillaan. On selvää, että 90-vuotiaalla ja 15-vuotiaalla ovat erilaiset mielikuvat. On hauska huomata, että molemmat löytävät kirjoistani sytykettä mielikuvitukselleen”, toteaa Kirsti Manninen.

Sarjan viides ja viimeiseksi kaavailtu teos Ruokarouvan tytär ilmestyy huhtikuussa 2017.

”Alun perin suunnittelin sarjan viisiosaiseksi, mutta nyt olen alkanut pohtia kuudetta osaa. Mutta sen näkee myöhemmin”, kirjailija aprikoi.

Parhaillaan on menossa keskiaikaromaanien buumi. Manninen toteaa, että historia-aihe on kiehtonut aina lukijoita ja nimenomaan naisia.

Hänen mukaan on luontevaa, että useissa historiallisissa romaaneissa sankaritar on orjatyttö tai muu alhaisessa asemassa oleva nainen.

”Jos oli aikoinaan kovin turvatussa asemassa, niin elämä eteni helposti annettujen nuottien mukaisesti. Romaanin kannalta on paljon mielenkiintoisempaa, että päähenkilönä on nainen, joka joutuu henkensä pitimiksi etsimään palveluspaikkaa.”

Syrjästäkatsojan tarinoiden ympärille on muodostunut tiivis someyhteisö. Kirjasarjan Facebook-sivuilla jaetaan vanhoja dokumentteja sekä keskustellaan historiasta ja romaaneista.

Manninen arkistoi Facebook-sivuille taustatyössään käyttämäänsä materiaalia.

”Ihmiset voivat jatkaa Facebookissa löytöretkeään ja kertoa oman sukunsa historiasta. Sivusto vastaa myös kysymykseen, mikä romaaneissa on ollut totta ja mikä keksittyä.”

Manninen kirjoittaa parhaillaan Ruokarouvan tytär -kirjaa, mutta jouluna on muutaman päivän tauko. Hän viettää joulun kotonaan Mäntsälässä lasten ja lapsenlastensa kanssa.

Kun joulurauha laskeutuu, Manninen aikoo lukea lapsille hiljattain julkaisemaansa Suomen lasten Suomi -kirjaa. Perinteiseen lukutuokioon kuuluu Martti Haavion Iloinen eläinkirja, jossa on legendaarinen juttu Porsas Urheasta.

”Minulla on lapsenlapsiani varten kokonainen kirjahyllyosasto. On äärimmäisen tärkeää, että lapselle luetaan – myös niille, jolla on jo lukutaito. On parasta kielen ja mielen kasvatusta, kun lapsi saa tehdä omaa kuvanauhaa kuullun tarinan pohjalta.”

Manninen on aktiivinen e-kirjojen käyttäjä. Sähkökirjasta on hänelle hyötyä niin vapaa-ajalla kuin työssä.

”Kun lähden reissuun, minulla on paljon sähkökirjoja eväänä. Sähkökirja on kätevä myös siksi, että siitä pystyy helposti kirjoitusvaiheessa tarkistamaan faktoja hakusanalla. Työhuoneessani on kahden näytön systeemi. Pidän usein sähkökirjaa auki toisessa näytössä.”

Manninen uskoo, että e-kirjan suosio kasvaa vähitellen myös iäkkäämmän väen keskuudessa.

”Mutta voi vain kuvitella, millaisia sähkökirjan käyttäjiä pikkuväestä kehittyy. Yksivuotiaan peukku käy todella nopeasti kosketusnäytöllä.”

Hänen toiveena on, että animoituja lastenteoksia julkaistaisiin nykyistä enemmän sähköisenä.

”Miehelläni on ladattu Padille Tove Janssonin Kuinkas sitten kävikään. Sen avulla olemme lukemattomilla lentomatkoilla piristäneet sekä omia lapsenlapsiamme kuin myös viereisessä penkkirivissä kitiseviä lapsia. Sähkökirja on pelastanut monella lennolla ison osan matkasta”, Manninen sanoo.

 

Enni Mustosen kirjat ovat saatavana Elisa Kirjassa.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone