Arvostelu: ”Alvar Aalto -dokumentti nostaa Ainon tasavertaiseksi kollegaksi miehensä rinnalle.”

Profeetta vieraalla maalla

Aalto. Ohjaus: Virpi Suutari. 103 min. K7.

Kansainvälisesti tunnetuimpaan ja merkittävimpään arkkitehtiimme Alvar Aaltoon suhtaudutaan Suomessa kahtalaisesti. Toisaalta hänet on nostettu samanlaiselle yksinäisen suuren neron jalustalle kuin Jean Sibelius musiikissa. Toisaalta hän tuntuu merkitsevän monille huonoa akustiikkaa, liian pieniä vessoja, keikkuvaa kolmijakkaraa ja Finlandia-talon marmoria.

Virpi Suutari pyrkii laajentamaan suurmieheen liittyviä mielikuvia Aalto-dokumentissaan, joka säilyttää tasapainon intiimin henkilökuvan ja arkkitehtuurisen ajattelun ja merkityksen välillä. Arkistomateriaalin ja Aallon suunnittelemien rakennusten lisäksi keskeisenä ainesosana kokonaisuudessa ovat Aallon suvulta saadut, aiemmin julkaisemattomat kirjeet Alvarin ja Aino Aallon välillä. Rehelliset ja hellät katkelmat antavat kuvan modernista ja vapaamielisestä pariskunnasta, jossa syrjähypyt olivat paitsi sallittuja myös suorastaan tavoiteltavia.

Samalla dokumentti nostaa Ainon tasavertaiseksi kollegaksi miehensä rinnalle. Aino on toki saanut aiemminkin tunnustusta arkkitehtina, muotoilijana ja erityisesti aivoina Artekin taustalla. Silti hän on jäänyt miehensä sankarimyytin varjoon – kenties osittain värittömämmän persoonansa vuoksi. Tästä ei tosin ole syyttäminen Alvaria, joka pikemmin korosti kuin väheksyi puolisonsa merkitystä tuotannossaan.

Aallon kansainvälisyyttä korostavat seitsemässä maassa tehdyt kuvaukset sekä ulkomaalaisten asiantuntijoiden kommentit, joiden kaikkia antajia ei jostain syystä ole esitelty.

Kuvaus on leikkauksen ohella ansiokasta kameran ikään kuin leijaillessa hitaasti Aallon suunnittelemien rakennusten sisä- kuin ulkotiloissa. Erityisen komeasti on toteutettu lähestyminen pilvien lomasta paljastuvaan Paimion parantolaan. Esimerkkien kautta esitellään rakennusten tunnelmaa, yleisilmettä sekä Aallon tuotannolle leimallisia yksityiskohtia.

Eräs dokumentin ansioista on sen kyky yhdistää inhimillisyys, leikkisyys, huumori ja lämpö niin Aallon persoonaan kuin hänen arkkitehtuuriseen filosofiaansa, jossa ihmisen mittakaava oli keskeinen lähtökohta.

J. K. Silvennoinen

Vuokraa Aalto Elisa Viihteestä

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone