Arvostelussa While We’re Young: ”Dialogissa on terää ja elokuvan tempo miellyttävän nopea.”

while-were-young.jpeg

Ohjaaja: Noah Baumbach. Pääosissa: Ben Stiller, Naomi Watts, Adam Driver. 97 min. K-12. 2015.

Noah Baumbach on tullut tunnetuksi sympaattisista draamakomedioistaan kuten The Squid and the Whale (2005) ja Frances Ha (2013) sekä käsikirjoitusyhteistyötään Wes Andersonin kanssa.

While We’re Young kertoo luovaan luokkaan kuuluvasta pariskunnasta, dokumentaristi Joshista (Ben Stiller) ja arvostetun ohjaajaisänsä tuottajana ja assistenttina toimivasta Corneliasta (Naomi Watts). Josh on jahkaileva, rutiineihin kangistunut idealisti, joka valmistelee jo kahdeksatta vuotta kohtuuttomiin mittoihin paisunutta yhteiskunnallisesti tiedostavaa dokumenttiaan myönteisiä apurahapäätöksiä odotellen.

Kun hän tutustuu nuoreen ihailijaansa, omaa elokuvantekijän uraansa aloittelevaan Jamieen (Adam Driver) ja tämän luomujäätelöä valmistavaan vaimoon Darbyyn (Amanda Seyfried), on se kuin kohtalokas liukastuminen menneisyyteen palaavaan aikakoneeseen.

Baumbach tarkastelee sukupolvien välistä syvännettä ironian etäännyttämänä mutta hauskasti. Nuorten hipstereiden ihanteet ja unelmat, samoin heidän trendikkään nostalgiset LP- ja VHS-kokoelmansa, muistuttavat Joshuan ja Cornelian elämästä 30 vuotta aikaisemmin.

Nuorten ihmisten energia saa vapaa-aikansa sosiaalisessa mediassa ja Netflixin ohjelmakarttaa selaillen viettävän keski-ikäistyneen pariskunnan koputtelemaan oviin, jotka heiltä ovat jo sulkeutuneet.  Etenkin Josh alkaa pakonomaisesti jäljitellä nuorta ystäväänsä pyrkiessään alitajuisesti palauttamaan nuoruutensa elämänuskon ja -asenteen.

While We’re Young ei käsittele nuoruutta vaan keski-ikäisyyttä, johon sen näkökulma suhtautuu ymmärtäväisemmin. Josh ja Cornelia ovat ajautuneet välitilaan, jossa he ovat etääntyneet jälkikasvua saaneesta ikäluokastaan mutta eivät sopeudu myöskään parikymppisten maailmaan. Nuoruus ehti mennä, porvarillinen perhe-elämä ei vielä houkuttele. Elämä on jossain toisaalla, mutta sinne on vaikea löytää.

Paradoksit rakentuvat vapaudesta nauttimisen pakonomaisuudesta, aitouden teennäisyydestä ja spontaaniuden suunnitelmallisuudesta. Samalla elokuva sivuaa elokuvaa taiteenlajina rinnastaessaan dokumentit tekijöihinsä, kun totuuteen vannova ja tarinallisuuden voimaan uskova sukupolvi asetetaan vastakkain.

Baumbachin dialogissa on sopivasti terää ja elokuvan tempo miellyttävän nopea. New Yorkin intellektuellien elämän tyhjyyttä ja onnellisuuden kaipuuta käsittelevä tematiikka ja etenkin Joshin hahmo tuovat mieleen Woody Allenin tuotannon, erityisesti hänen parhaimmistoonsa kuuluvan Rikoksia ja rikkomuksia (1989). Baumbachin käsittelytapa on kuitenkin esikuvaansa sovittelevampi ja vähemmän kyyninen: nuoruus on vain lyhytkestoinen sairaus, josta voi iän myötä parantua.

J. K. SILVENNOINEN

Vuokaa elokuva Elisa Viihde Vuokraamosta

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone