Timo Saarron dekkarissa kuohuu vuosisadan takainen Helsinki: ”Halusin tietää, miksi vuosi 1917 oli niin levoton”

timo-saarto

Johtolanka-palkittu kirjailija Timo Saarto loihtii uudessa Kivikalmisto -dekkarissaan jännitystä Helsinkiin. Kirjassa palataan kohtalokkaaseen kesään 1918, jonka jälkeen mikään ei ollut entisellään.

kivikalmistoKivikalmisto kuvaa aikakauden oloja pääkaupungissamme. Kansakunnan kiivaat vuodet ravistelevat teoksessa yksityisten ihmisten elämää aikana, jolloin henkilökohtaisen ja yhteisesti jaetun välinen ero oli pieni.

Kivikalmisto on itsenäinen jatko-osa Saarron pääkaupungin kivuliaisiin vuosiin sijoittuvalle rikosromaanisarjalle, jonka aloittanut Kuoleman kuukausi sai Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon 2018. Sarjan toinen osa, Kevään varjo, sijoittui huhtikuuhun 1918, jolloin tapahtumat kääntyivät punaisen Helsingin puolustajille kohtalokkaaksi.

Todelliset paikat ja tapahtumat ovat dekkarin näyttämönä. Saarto on pesunkestävä Stadin kundi. Hän itse kertoo, että uppoutuminen kotikaupungin historiaan innosti häntä luomaan kokonaisen dekkarisarjan.

”Tein sarjassa ensimmäisenä ilmestyneeseen Kuoleman kuukauteen tutkimustyötä, joka avasi itselleni laajoja näkymiä Helsingin vaiheisiin. Halusin tietää, miksi erityisesti vuosi 1917 oli niin levoton kuin se oli. Opin myös paljon uutta, esimerkiksi sen, että Helsingissä toimi maaliskuun vallankumouksen jälkeen miliisilaitos yli vuoden ajan”, Timo Saarto toteaa.

Kivikalmiston päähenkilöt ovat tuttuja kirjasarjan aiemmista osista. Saarto sanoo, että romaanisarjan henkilöt syntyivät luontevasti vuosien 1917–1918 maastosta. Helsingin järjestysvalta eli tuolloin levottomia vaiheita, ja kapinaa valmistelevan työväen ja porvarillisten tahojen vastakkainasettelu antoi aineksia myös dekkarijuoneen.

Juttu jatkuu…

Saarto haluaa tuoda kirjoissaan esiin syvän inhimillisen puolen ja sen, miten rikki ihmiset sisällissodan jälkeen olivat. Hän avaa dekkareissaan näkymän myös naisen rooliin viime vuosisadan alun Suomessa. Siihen oman kulmansa tuovat niin nälän edessä prostituutioon pakotettu Betty Blom kuin horrossaarnaaja Mirjam Drifva.

”Unisaarnaaja Maria Åkerblomista innoitteensa saaneen Mirjam Drifvan rooli on kasvanut kirja kirjalta. Häneen liittyy kaksijakoisuutta, mutta hän oli oman tiensä kulkija ja loi uran aikana, jolloin naisen asema yhteiskunnassa oli ahdas”, Saarto kuvailee.

Lue ilmainen näyte Kivikalmistosta.

 

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone