The Danish Girl – Tanskalainen tyttö ★★★☆☆

danish girl

Ohjaus: Tom Hooper. Pääosissa: Eddie Redmayne, Alicia Vikander. 119 min. K-16.

Einar (Eddie Redmayne) ja Gerda Wegener (Alicia Vikander) elättävät itsensä taidemaalareina 1920-luvun Kööpenhaminassa. Einar on lyönyt läpi maisematöillään, mutta Gerdan persoonattomat muotokuvat eivät kelpaa gallerioille.

Kun Gerdan balettitanssijaa esittävä malli ei saavu paikalle, päättää hän pukea miehensä silkkisukkiin ja tyllihameeseen. Einar viihtyy naisen roolissa, ja aluksi uusi identiteetti tuntuu hauskalta, pariskunnan molempia osapuolia innostavalta roolileikiltä.

Pian Einar kuitenkin alkaa kokea olevansa nainen miehen ruumiissa ja pukeutua säännöllisesti ”Lillyksi”. Pariskunnan avioliitto ajautuu kriisiin, mutta toisaalta Gerda saavuttaa kaipaamansa taiteellista menestystä Lillyn inspiroimilla teoksilla.

Tanskalainen tyttö pohjaa tositarinaan Einar Wegenerista (1882–1931), joka korjasi ensimmäisten joukossa sukupuoltaan useilla omana aikanaan huonosti tunnetuilla, tuskallisilla ja hengenvaarallisilla operaatioilla. Einarin transsukupuolisuuden ohella elokuva keskittyy hänen ja Gerdan rakkaustarinaan, joka seksuaalisen intohimon kadotessa muuttui ystävyydeksi.

Eddie Redmayne voitti parhaan miespääosan Oscarin vuonna 2014 roolistaan Stephen Hawkingina Kaiken teoriassa, ja Tanskalaisesta tyttö toi hänelle toisen ehdokkuuden peräjälkeen. Redmayne on valinnut aseekseen lempeän ujon hymyn, jonka hän luo uskottavasti jo lähtökohtaisesti melko androgyyneille kasvoilleen. Hänen tulkitsemassaan metamorfoosissa feminiiniset eleet ja ilmeet lisääntyvät pikkuhiljaa maskuliinisten piirteiden kadotessa. Monipuolisemman ja kiinnostavan roolin tekee kuitenkin Alicia Vikander miehensä vierellä pysyvänä, voimakastahtoisena naisena.

Tanskalaisen tytön kerronta on perinteistä, muttei sentään sisällä elämäkertaelokuville tyypillistä kehyskertomusta ja jatkuvia takaumia. Kauniin näköinen epookkidraama ei anna vaikeissa elämäntilanteissa painivista ihmisistä psykologisesti tarkkaa kuvaa keskittyessään turhankin vahvasti muutoksiin Einarin ulkoisessa olemuksessa.

Tapahtumat kuvataan lähes poikkeuksetta Einaria ymmärtävien ihmisten näkökulmasta, mikä tuntuu erikoiselta kun muistaa miljöönä olevan 1920-luvun Tanskan. Montaasi lääkäreistä, jotka taikovat hatuistaan diagnooseja skitsofreniasta homouteen, kääntyy miltei komediaksi sen sijaan että heijastaisi suhtautumista ilmiöön, jolle ei vielä ollut lääketieteellistä termiä.

J. K. SILVENNOINEN

Elokuva katsottivassa Elisa Viihde Vuokraamossa

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone