Tapani Bagge: Pitkän uran salaisuus on laiskuus

kuva: Timo Ahola

Rikoskirjailija Tapani Bagge (s. 1962) on kirjoittanut jo yli 30  vuotta romaaneja, näytelmiä sekä tv-sarjojen ja sarjakuvien käsikirjoituksia. Mesta.netin kirjasivusto haastatteli kymmenistä dekkareistaan tunnettua tekstinikkaria sähköpostin välityksellä.

Tuorein romaanisi Havannan kuu ilmestyi juuri. Millaista lukijapalautetta olet ehtinyt saada kirjastasi?

– Tähän mennessä lukijoita on ollut vasta muutama. Kukaan ei vielä ole vaatinut rahojaan takaisin.

Kirja sijoittuu osaksi Hämeenlinnaan, osaksi Ranskan Rivieralle. Kertoisitko hieman kirjan synnystä?

– Havannan kuun päähenkilöt, Häkkisen veljekset Make ja Jamppa, heittivät ensimmäisen keikkansa RikosPalat-lehden novellissani 26 vuotta sitten. Myöhemmin kirjoitin tarinan pohjalta radiosarjan Kovan onnen viikko. Häkkiset ovat usein olleet mukana yhtä kovaonnisen serkkunsa, lakimies Onni Syrjäsen seikkailuissa. Havannan kuussa Onnilla on vuorostaan pieni mutta merkittävä rooli.

– Tammikuussa 2012 Häkkisten pitkäaikainen kantakapakka Tinatuoppi suljettiin Keravalla. Kun neljän historiallisen Mujus-dekkarin jälkeen päätin palata nykyaikaan ja Hämeenlinna noir -sarjan maisemiin, sain päähäni tuoda kodittomat veljekset tänne. Tietysti he törmäävät vanhaan konnakaveriinsa Allu Nygreniin ja hänen avovaimoonsa Leila Pohjaseen, joka on rikospoliisi.
Vielä piti keksiä veljeksille tekemistä. Suomessakin on huomattu, että kun tuloerot kasvavat ja hyvinvointivaltio hapertuu, sieppaukset ja niiden yritykset yleistyvät. Jamppa ja Make seuraavat totta kai aikaansa.

– Ranskan Riviera löytyi Havannan kuun sivunäyttämöksi toissa syksynä. Jussi Piirongin esikuva käveli vastaan Le Haut-de-Cagnesin keskiaikaisen kylän keskusaukiolla, jonka laidalla Jussi pitää kirjassa ravintolaa.

– Kerava, Hämeenlinna ja Riviera muodostavat mielenkiintoisen kolmion, jossa erilaisten ihmisten unelmat saattoi asettaa törmäyskurssille keskenään ja katsoa, miten käy. Jonkinlainen Havanna meillä kaikilla on haaveissamme.

Sama tarina nähdään myös Hämeenlinnan kaupunginteatterin lavalla. Pääsetkö vaikuttamaan näytelmän sisältöön?

– Kirjoitin itse näytelmänkin. Tietysti ohjaaja Kirsi-Kaisa Sinisalo ja näyttelijät ynnä muut osalliset vaikuttavat lopputulokseen omalla panoksellaan. Jännittävää nähdä, mihin päädytään.

Kuvaat kirjoissasi Hämeenlinnaa ja sen alamaailmaa. Mikä Hämeenlinnassa ja hämeenlinnalaisuudessa on kiehtovinta?

– Kyllähän se on tämä pikkukaupungin tuntu: kaikki luulevat tuntevansa toisensa. Toisaalta täällä on kaikki samat paheet kuin suuremmassakin kaupungissa. Mittakaava vain on toinen. Esimerkiksi Keravaan verrattuna täällä on historiaa vähän pitemmältä ajalta, mikä on hienoa.

Kirjailijalta vaaditaan myös esiintymistaitoja. Miten hyvin viihdyt yleisön edessä? Jännittätkö yleisötilaisuuksia, kuten kirjamessujen esiintymisiä?

– Alkuun jännitin esiintymisiä kovastikin, mutta nyt niihin on jo tottunut. Kouluvierailut ovat olleet hyvää valmennusta.

Olet toiminut kirjailijana vuodesta 1983. Mikä on pitkän ja menestyksekkään uran salaisuus?

– Suunnaton laiskuuteni. On pitänyt koko ajan keksiä jotakin kirjoittamista, ettei vain joutuisi oikeisiin töihin.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone