Stephen Hawking: Minun Lyhyt Historiani

minun lyhyt historiani

Stephen Hawking – Minun Lyhyt Historiani (WSOY, 124 s.)

 

”Klassinen suhteellisuusteoria ei päde alkuräjähdyksen ja mustien aukkojen singulariteeteissa”. Kyseessä on Stephen Hawkingin tärkein teesi tienteen saralla. Maailmankuulu teoreettinen fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking antaa tilaisuuden kurkistaa neron kulissien taakse kirjassaan Minun lyhyt historiani. Maailman tunnetuimman kosmologin elämänkerran tiiviisti paketoiva opus antaa äänen itse kohteelle, joten tekstistä voi löytää mielenkiintoisia yksityiskohtia suuren tarinan sisältä. Hawking käyttää paljon aikaa opiskeluvuosiensa kirjaamiseen ja miksipä ei, jo isänsä työn kautta (trooppisen lääketieteen tutkija) alan piirit tulivat tutuiksi jo nuorella iällä. 12-vuotiaana luokkatoverit kutsuivat Hawkingia jo ”Einsteiniksi”. Matematiikka ja fysiikka kiinnostivat vaikka isä liputti biologiaa. College-aika Oxfordissa kului kuulemma laiskuuden maksimoinnissa. Tosin Nuori Hawking valittiin Kuninkaallisen tiedeseuran jäseneksi jo vuonna 1974, toimiessaan vasta tutkimusapulaisena. Hawkingin osalta mustien aukkojen tutkimus alkoi vuonna 1970.

Vain 21-vuotiaana nuori tutkijanalku koki outoja oireita, jotka myöhemmin todennettiin ALS-nimiseksi motoneuronitaudiksi. Kirjan ehdottomasti mielenkiintoisinta materiaalia ovat kuvaukset sairaudesta ja sen etenemisestä. Taudin kanssa piti opetella elämään. Monet ALS-potilaat kuolevat noin viiden vuoden kuluessa sairauden toteamisesta. Hawking pystyi jatkamaan työtään vaikka tuoreena isänä elämä kävi hankalaksi. Hawking avioitui vuonna 1965 mutta sairaus vaikutti vahvasti myös avioparin arkeen. Kuoleman odotukselta ei voinut välttyä, vuonna 1979 perheen ”vara-isäksi” valittiin läheisen kirkon urkuri. Vuonna 1985 tuli seuraava suuri ”pysähdys” – hengityskoneeseen joutuneelle Hawkingille povattiin jo loppua. Puhekyvyn menetys korvattiin Equalizer-tietokoneohjelmalla. Nykyään Hawking ohjaa puhesyntetisaattoria poskilihaksilla, silmälaseissa olevan anturin avulla! Pyörätuolissa ja puhesyntetisaattorin avulla tutkija on tehnyt seitsemän kirjaa.

Hawking valottaa suhteellisen avoimesti kahta liittoaan (ja kahta eroaan) mutta ison osan kirjasta vie miehen ”merkittävän elämäntyön”, Ajan lyhyt historia -kirjan syntyvaiheiden esittely. Ajatus populaarista maailmankaikkeutta selittävästä kirjasta heräsi jo vuonna 1982. Hawking halusi kirjoittaa kirjan, jota myytäisiin lentokenttien kioskeissa. Kirjaa on myyty 10 miljoonaa kappaletta ja se on käännetty 40 kielelle. Hawking onnistui tavoitteessaan. Kirjan lopuksi Hawking haluaa selventää aikamatkailun problematiikkaa ja madonreikäteoriaa sekä imaginaariaikaa. Kyseiset kappaleet vaativat tavallista enemmän taustatietoa ja perehtyneisyyttä.

Vaikka Hawking ei ole saanut Nobelia, hän on ylpeä Fundamental Physics Prize -palkinnosta. Mies oli selostamassa Lontoon Paraolympialaisten avajaisia vuonna 2012. Hän on käynyt avaruudessa ja Australiaa lukuunottamatta kaikilla mantereilla. Hawking tietää oman arvonsa, hän on ”maailman tunnetuin tiedemies” mutta kirja on kirjoitettu rennosti ja helppolukuisuutta myötäileväksi. Kertomalla asioiden taustoja, hän samalla kiillottaa omaa julkisuuskuvaansa. Mutta se on inhimillistä – me muut olemme kiinnostuneita taustoista ja saamme hyvän syyn kurkistaa Hawkingin perhealbumiin.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone