Scandinavian Music Group: Baabel

baabel

Scandinavian Music Group pesi kasvonsa edellisen Terminal 2 -albumin myötä. Folk-americana ja banjopop väistyivät syntikkapopin tuodessa bändille virkistävää ilmettä. Anssi Kelan viljelemät kasarimuistot soivat myös Terminal 2:n taustalla. Uusi albumi Baabel jatkaa hyödyntämällä samaa (hyväksitodettua) muottia. Huomioitavana muutoksena kitaralle on annettu lisätilaa, joka ilolla otetaan vastaan. Esimerkiksi Frank & Claire -kappaleen ultacool skebanäppäily toimii aivan kympillä – kitaralla loihditaan kappaleen taustalle Chris Reamaisia sinisävyjä. Levyn nimibiisi Baabel on soundien osalta kuin Kelan kahdelta tuoreimmalta tuotokselta. Jättiläinen jatkaa terävän skeban viljelyä ja retroileva asenne johtaa etäisesti Peter Gabrielin Sledgehammerin jäljille (?)

Albumin yleisilme on edelleen vahvasti syntikkaa ja poppia. Kestohitiksi on tarjolla tunnelmallinen Sido tiukempaan, jonka PMMP-henkinen ote hurmaa jalat alta sekä reippaampi Laura Närhi -hekumointi Suurin rakkaus. Myös Tuomon kanssa esitetty funkimpi Ikaros on sympaattinen rytmipala. Levyn päättävä 7. kerros antaa viitteitä jälleen uudesta kulkusuunnasta, Mew ja Sigur Ros -henkinen utuinen hapuilu sopii mainiosti bändin ulosantiin. Tätä lisää!

Scandinavian Music Group on vähemmän dramaattinen kuin Terminal 2-albumilla. Edellisellä levyllä bändillä oli myös yllätysetu kuulijaansa nähden. Baabel antaa kitaralle terävämmän roolin, kitaristi pääsee syntikoiden varjosta lähemmäs yleisöä. Samalla kitara tuo bändiin (kaivattua) eloa. Jos pidit Terminal 2-albumin soundista ja yleisilmeestä, Baabel tuntuu kotoisalta ja miellyttävältä. Baabel ei peittele innostustaan ja tekstit pysyttelevät maanpinnalla. Sorry mutta banjopoppia ei todellakaan ole ikävä!

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone