Samu Haberin rosoinen tie poptähdeksi – poimimme muutaman kohdan miehen kehutusta elämäkerrasta

Tuomas Nyholm: Samu Haber – Forever Yours (Otava, 2020)

Sunrise Avenue -yhtyeen solistina maineeseen nousseeen Samu Haberin elämäkerta nousi ilmestymisviikollaan sekä Suomen että Saksan myydyimmäksi tietokirjaksi.

Tuomas Nyholmin kirjoittama Forever Yours on kerännyt kehuja vetävänä ja vauhdikkaana elämkertana. Tiivistettynä se kertoo hämäriä loma-asuntobisneksiä tehtailleen nuoren espoolaismiehen tien popmusiikin huipulle. Haberin elämään mahtuu värikkäitä käänteitä, pysäyttäviä hetkiä, mutkikkaita bändisuhteita, luomisen tuskaa ja menestyksen huumaa.

Mesta.netin kirjasivusto tutustui Forever Yours -elämäkertaan ja poimi kirjasta muutaman mielenkiintoisen kohdan.

Haber varttui Espoon Viherlaaksossa. Hän oli lapsena innokas jääkiekkoilija. Lähes kaikki vapaa-aika kului talvisin lätkän parissa. Lapsuutta varjosti vanhempien avioero.

”Eron jälkeen kyselin usein äidiltä, miten isällä menee. Harva se päivä aprikoin, pitäisikö meidän tehdä kolmisin ruokaa hänelle vietäväksi. Samalla voisimme varmistaa, että siellä on kaikki hyvin.Isän poistuminen kotoa tarkoitti sitäkin, että enää ei ollut miestä talossa. Se ahdisti minua valtavasti, mutta en uskalta-nut enkä osannut sanoa sitä ääneen. Kaikki hommat, jotka isä oli tehnyt, jonkunhan ne oli hoidettava siitä eteenpäinkin.”

Haber ymmärsi jo varhain, että hän haluaa elämältään jotain muuta kuin perusarkea päivätöineen ja perheineen. Asia konkretisoitui armeijan harmaissa.

”Kuukausien ajan olin kuunnellut, miten yksi tupakavereista oli menossa opiskelemaan sitä, toinen tätä, kolmas aikoi jatkaa armeijauralla, neljäs satsaisi kaiken urheiluun ja niin edelleen. Minulla ei ollut meneillään mitään, mutta silti uskoin vakaasti olevani lahjakas. Huonoimmillakin hetkillä tunsin edelleen, että sisälläni oli jotakin sellaista, joka mahdollistaisi oletetusta normaalista poikkeavan elämänkulun: opinnot, nainen, valmistuminen, työpaikka, häät, lapsi, koira, pieni ylennys, toinen lapsi, uusi asunto eli se pitkään haaveissa välkkynyt meidän koti ja niin edelleen.”

Vuonna 1995 Haber näki Ruisrockin päälavalla Bon Jovin eikä mikään ollut enää entisellään: samalla estradilla esiintyminen olisi hänen suuri unelmansa, joka toteutuikin myöhemmin.

Kirja valottaa myös musiikki- ja kiertue-elämän lainalaisuuksia. Uransa alussa Sunrise Avenue maksoi oppirahoja kiertäessään Eurooppaa. Vauhtisokeus iski. Vuoden 2008 kiertueesta piti jäädä alkuperäisten laskelmien mukaan jokaiselle 100 000 euroa hansikkaaseen, mutta kulujen jälkeen päästiin nollatulokseen.

”Syy ei ollut epäonnistuneessa kiertueessa, vaan kiertäjien elämäntyylissä sekä yleisessä kokemattomuudessa. Olimme koomanneet samalla tavoin jo edellisenä keväänä. Kaupunki kerrallaan olimme liikkuneet pitkin Eurooppaa ja tilailleet backstagelle monenlaisia ruokia ja juomia. Ei mitään ökyilyä, mutta liikaa kaikkea. Kaikkea turhaa. Viisi erilaista lämmintä ateriaa. Jokaiselle jonkinlaisia pikku ekstrajuttuja.”

Vuonna 2006 julkaistun debyyttilevyn On the Way to Wonderlandin jälkeen Sunrise Avenue nousi kuumaksi nimeksi Keski-Euroopassa. Bändi pääsi esiintymään isoille festivaalilavoille, vaikka kokemusta oli vain muutamista kylätason tapahtumista Suomessa.

Haber muistelee kirjassa kahta Rock am Ring -festivaalikeikkaa Saksassa. Molemmissa bändiä katsoi yli 100-tuhatpäinen yleisö. Jännitys oli jotan ennenkokematonta.

Levottomuus ei hellittänyt missään vaiheessa päivää. Festareille oli kiinnitetty sinä vuonna Kornista, Musesta ja Linkin Parkista alkaen musiikin raskaan sarjan keskeiset edustajat, ja jossain siellä mammuttien seassa olisi kireään pinkkiin T-paitaan pukeutuneen espoolaisen lomaosakemiehen vuoro, joka uiskenteli ravintoketjussa suunnilleen samalla viivalla makrillien kanssa. Olin melko varma, etten selviäisi haasteesta.

Kirja ei kaihda ikäviäkään asioita. Vuonna 2007 ilmoitettiin yhtyeen kitaristi Janne Kärkkäisen erottamisesta. Päätös oli Haberin ja se perustui huonoihin henkilökemioihin. Haber kertoo katuvansa lopun elämäänsä sitä, ettei hän kyennyt kertomaan potkuista suoraan, vaan laittoi asialle managerin.

”Minä tapoin Jannen unelman. Heitin hänet ulos rokkibändistä. Tähän tulen olemaan ikuisesti syyllinen. Mutta asiassa on muitakin puolia. Tapaus antoi minulle ahdistuksista huolimatta ymmärryksen siitä, että pystyn tarpeen tullen koviin ratkaisuihin. Samalla tulin näyttäneeksi sen myös musiikkialalle ja lähipiirille: vaikka meikäläinen lähestulkoon kuolee noin dramaattiseen päätökseen, olen silti valmis tekemään sen.”

Moni tuskin muistaa, että Sunrise Avenuen ura notkahti toisen Popgasm-pitkäsoiton jälkeen. Esiintymislavat pienenivät ja tulevaisuus näytti epävarmalta. Kun homma lähti hyytymään, se hyytyi kunnolla, Haber muistelee. Vuoden 2009 Provinssirockissa bändin keikaa seurasi Haberin mukaan 49 katsojaa.

Ilmassa alkoi olla paljon pahoja merkkejä. Isot hälytyskellot soivat siinä vaiheessa, kun festivaalikeikkamme Euroopassa muuttuivat radikaalisti. Setit lyhenivät 40 minuuttiin ja siirtyivät illasta aikaisemmaksi.

Tilannetta ei helpottanut vuonna 2009 ilmestynyt Popgasm-albumi, jota Haber pitä kamalana ja ahdistavana kokemuksena.

”Levy on vailla suuntaa, sekava ja teennäinen. Kukaan ei tiennyt, mitä edes yritimme saada aikaiseksi. Prosessissa ei ollut mitään, mikä olisi koskettanut minua henkisesti. En tänä päivänäkään allekirjoita albumia.”

Seuraavat pitkäsoitot Out of Style (2011) ja vuonna 2013 julkaistu Unholy Ground myivät kuitenkin kultaa useissa maissa ja bändin voittokulku jatkui.

Menestyksen hinta oli kuitenkin kova Haberille, joka tunsi liian suuressa vetovastuussa bändissä. Kirja ei sorru elämäkertojen helmasyntiin: yksitotisuuteen. Näkemyksensä yhtyeen eri vaiheista pääsevät esittämään myös muut jäsenet.

Vuonna 2019 bändin Sunrise Avenuen tarina tuli tiensä päähän. Haber kutsui kaikki jäsenet kotiinsa, ja jokainen tiesi, millaisia uutisia on luvassa.

Istuimme ruokapöytäni ympärillä, kaikki viisi. Puhuin jälleen siitä, mitä olin tuntenut jo pidemmän aikaa. Kerroin uskovani, että jokainen bändin jäsen oli ainakin jollain tapaa aistinut vuosien edetessä, että rajani lähenee. Se raja oli nyt saavutettu. Sunrise Avenuen tie oli tullut päätepisteeseen. Tein kuten olin etukäteen päättänyt. Kerroin sanan olevan vapaa ja istuin minuutin hiljaa.”

Haber kertoo kirjassaan avoimesti myös kohua herättäneestä huumepidätyksestään, ja hän valottaa myös tulevaisuuttaan sooloartistina. Sekin käy selville, että tämä kirjaa saa jatkoa.

”Edessäni on musta verho, ja sen toisella puolella 40 000 fania. Tänään he hurraavat ja itkevät lauluilleni viimeistä kertaa enkä minä tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu”, Haber maalailee.

Kursivoidut kohdat ovat Samu Haber – Forever Yours. Kirja on saatavilla äänikirjana ja e-kirjana. Kuuntele näyte täältä

Tuomas Nyholm (s. 1976) on jääkiekkotoimittaja ja kirjailija. Hänen kirjoittamansa elämäkerta Jarkko Ruutu – Jumalainen näytelmä (Otava, 2015) oli arvostelu- ja myyntimenestys. Teos on julkaissut hänen kaksi aiempaa romaaniaan Sinun edestäsi vuodatettu (2010) sekä Omiensa luo (2016). Vuonna 2017 häneltä ilmestyi esikoisdekkari Leijona.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone