Ronnie James Dion tunteikas elämäkerta kertoo sinnikkään hevilaulajan tarinan – ei koskaan käyttänyt tietokonetta, kirjoitti muistelmansa käsin

Laulajalegenda Ronnie James Dion (1942-2010) omaelämäkerran Rainbow in the Dark odotettu suomennos on julkaistu Bazar Kustannuksen toimesta.

Dio aloitti itse elämäkertansa kirjoittamisen, mutta menehtyi ennen sen valmistumista vuonna 2010 ollessaan 67-vuotias. Kirjoitustyön saattoivat loppuun hänen managerivaimonsa Wendy Dio ja Mick Wall, joka oli Dion hyvä ystävä kolmen vuosikymmenen ajan.

Wall on yksi maailman tunnetuimmista musiikkitoimittajista. Hän kirjoittanut aiemmin muun muassa Lemmyn, AC/DC:n ja Black Sabbathin historiikit. Lisäksi hän toimi vuosia Dion pr-henkilönä.

Ronnie James Dio nousi kuuluisuuteen liityttyään Ritchie Blackmoren johtamaan Rainbow-yhtyeeseen 1970-luvun puolivälissä. Hän ehti vaikuttaa myös Elfin ja Black Sabbathin riveissä unohtamatta huikeaa uraansa Dio-sooloyhtyeen kanssa.

Omaelämäkerrassaan Dio kuvaa kehitystään tavallisen keskiluokkaisen perheen pojasta ylistetyksi hevilaulajaksi.

Leski Wendy Dio kuvaa edesmennyttä miestään synnynnäiseksi taistelijaksi. Hän jatkoi tarinansa kirjoittamista rankkojen syöpähoitojen keskellä, kun kuolema kolkutteli oven takana. Sen myötä kirja on hyvin tunnepitoinen. Ilmassa on luopumisen tuomaa haikeutta ja kiitollisuutta elettyä elämää kohtaan.

Kun Ronnie päätti jotakin, vain hyvin harvoin, jos koskaan, se ei toteutunut. Samoin oli tämän elämäkerran laita. Vielä sairastuttuaankin vuonna 2009 hän oli järkähtämätön päätöksessään, että jättäisi jälkeensä kirjallisen selonteon elämästään. Kuten jokainen hänen sanoituksensakin, kaikki materiaali oli kokonaan käsin kirjoitettua. Hän ei koskaan käyttänyt tietokonetta. Hänellä oli kaunis käsiala, ja hän kirjoitti muistelmansa ja antoi sivut edelleen minulle, jotta voisin pyytää avustajaani kirjoittamaan ne ylös tieto koneelle. Ronnie oli aina kyltymätön lukija ja synnynnäinen tarinankertoja.”

Kirjan alussa palataan lapsuuteen. Dio syntyi ja varttui New Hampshiren Portsmouthin satamakaupungissa. Perheessä tuettiin musiikkiharrastusta. Dion instrumentiksi valikoitui trumpetti.

Isä Pat oli ankara, vakavamielinen amerikanitalialainen, joka uskoi, että harjoitus tekee mestarin.

”Tuo sääntö tiukasti mielessäni aloin harjoitella trumpetinsoittoa neljä tuntia päivässä isäni valvovan silmän alla. Neljä tuntia. Joka päivä. Sääntö, jota ei rikottu, ei edes sunnuntaisin, joka, kuten isäni teki hyvin selväksi, ei ollut lepopäivä.”
Kuinka minä vihasinkaan sitä kapinetta. Torveni äänistä tuli taustamusiikkia ulkona leikkivien naapuruston lasten kiljunnalle ja naurulle. Pikkuhiljaa trumpetistin taitojeni karttuessa myös itseluottamukseni kasvoi ja antoi minulle musiikillisen identiteetin, kuin supervoiman, josta aloin
nauttia.”

Bänditouhut tulivat mukaan Dion elämään 50-luvun lopulla. Keikkamuusikon ura alkoi trumpetistina The Vegas Kings -yhtyeessä. Dio kertoo kokeneensa jo tuolloin ”elämänsä keikan”.

Minua on usein pyydetty nimeämään suosikkiesiintymisemme, ja yleensä vastaukseksi odotetaan sadantuhannen hengen konsertteja LA Coliseumilla tai loppuunmyytyjä keikkoja Madison Square Gardenissa tai Englannin Monsters of Rock -festivaalia. Tai ensimmäistä kertaa, kun soitimme Japanissa ja meitä kohdeltiin kuin The Beatlesia. Vastaukseni palaa kuitenkin aina tuohon iltaan Cortlandin nuorisokeskuksessa. Vielä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin pystyn vaivatta kuvittelemaan itseni tuolla ”keikalla”, kuten olimme oppineet kutsumaan esityksiämme. Me olimme Vegas Kings ja olimme tulleet
varastamaan tyttärienne sydämet
!”

Dio nousi kirkkaisiin valoihin liittyttyään kitaristilegenda Ritchie Blackmoren johtamaan Rainbow-yhtyeeseen 1970-luvun puolivälissä. Sitä ennen Dio oli luopua koko musiikkiurastaan. Vuonna 1975 hänen Elf-yhtyeensä oli hajonnut ja hän tunsi itsensä kehäraakiksi.

Ehkä oli tullut aika asettua aloilleen, perustaa perhe, nauttia niin sanotusta tavanomaisesta elämästä, ajattelin. Miksipä ei? Olin vasta vähän yli kolmekymppinen; olin kuitenkin yrittänyt parhaani. Olimme juuri ostaneet ensimmäisen talomme. Se oli pieni, mutta upouusi. Sen kellaritilat eivät olleet vielä valmiit, eikä siinä ollut autotallia, ja toistaiseksi rakensin kaiket päivät olohuonetta ja paikkaa autolle. Entä sen jälkeen?”

Valinnat olivat melko selvät. Menen töihin terästehtaalle, palaan takaisin kouluun, elän helvetissä lopun
ikääni
”, Dio muisteli elämänsä käännekohtaa.

Rainbow-yhtyeessä Diosta kehittyi todellinen ammattilainen. Blackmorea hän kehuu fantastiseksi soittajaksi ja musiikilliseksi visionääriksi. Kirjassa palataan hetkiin, jolloin syntyi raskaan rockin klassikoita.

Juhlallisuudet olivat hauskoja, mutta me myös paiskimme töitä yhtä kovasti kuin pidimme hauskaa. Emme olleet kirjoittaneet tarpeeksi biisejä levyä varten, joten kirjoitimme niitä nauhoitusten aikana. Ritchie keksi riffin, jonka tiesin muodostuvan kulmakiveksi koko työllemme. Biisi nimettiin ”Man on the Silver Mountainiksi”, ja huomasin olleeni oikeassa. Koska siinä oli samaa asennetta kuin ”Smoke on the Waterissa”, se yhdisti Ritchien menneisyyden välittömästi tulevaisuuteemme.”

Ronnie James Dio tuli tunnetuksi harvinaisen hallitusta äänenkäytöstään. Hänet muistetaan myös kohteliaana herrasmiehenä. Vaikka hän ei syyllistynyt kepposiin, monet muut tekivät niitä hänen edestään.

”Eräs kiertuehenkilökuntamme jäsen, joka pysyköön nimettömänä, mutta joka toimi myös yhtenä henkivartijoistamme levyä tehdessämme, huomasi kellarissa avoimen oven ja löysi sen takaa joitakin kahdenkymmenen litran säiliöitä teollista puhdistusainetta. Hotellin edessä oli suuri suihkulähde, joka toimi ajastimella, ja se oli säädetty aloittamaan suihkuamisensa kello kahdeksalta aamulla. Se oli roudarillemme liian suuri houkutus. Hän raahasi kaksi säiliöistä portaat ylös ja kaatoi ne lähes tyhjään vesialtaaseen. Heräsimme kauniiseen müncheniläiseen päivään, iloisina ja rentoutuneina ajatuksesta, että pääsisimme kotiin. Avasin verhot toivottaakseni uuden päivän tervetulleeksi ja katsoin alaspäin nyt kadonneeseen suihkulähteeseen. Rakennuksen seiniä pitkin kiipesi vaahtovuoria. Vaahto oli levinnyt kadulle saakka ja peittänyt kaikki yön ajaksi pysäköidyt autot.”

Dion uraa varjostivat useat vastoinkäymiset ja taloudelliset huolet. Vuonna 1974 solmittu avioliitto Wendy Dion kanssa kantoi läpi vaikeiden aikojen. Elämäkerta on myös rakkaustarina.

Vuokrasimme pienen talon Encinosta. Siinä oli vain kaksi huonetta ja keittiö, ja siellä asui kymmenisen
ihmistä sekä kaksi koiraamme ja kissa. Mutta siinä oli valtava uima-allas takapihalla, ja sää oli aina niin hyvä, että lähestulkoon asuimme siellä. Taloudellisesti meillä oli rankkaa ennen kuin Ronnie sai
paikan Sabbathista. Voi luoja, että olimme onnellisia!

Dio-yhtye perustettiin vuonna 1982. Ronnie Jamesista tuli bändin ehdoton liideri. Wendy kertoo, että Ronnie oli synnynnäinen johtaja, joka piti aina huolta yhtyeestään ja maksoi heille enemmän kuin olisi ollut tarvis.

”Huoneessa oli aina hieman enemmän jännitystä, kun hän astui harjoitustilaan”, Wendy sanoo kirjassa.

Kursivoidut kohdat ovat kirjasta Rainbow in the Dark: Omaelämäkerta. Teos on saatavilla myös e-kirjana ja äänikirjana, jonka on lukenut suomalaisen metallimusiikin voimahahmo Klaus Flaming. Kuuntele näyte täältä.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone