Red Hot Chili Peppersin Flean muistelmat ovat pysäyttävää luettavaa – tässä kuusi poimintaa

98555

Happoa Lapsille kertoo Red Hot Chili Peppersin basistin ja perustajajäsenen Flean, oikealta nimeltään Michael Peter Balzary, matkan katupojasta kansainväliseen rocktähteyteen.

9844Flean (s.1962) muistelmateos ei kerro Red Hot Chili Peppersin tarinaa, vaan hänen elämästään lapsena ja nuorena. Hän kertoo halunneensa kirjoittaa kirjan lapsuudestaan ilman bändiä, koska tehtävä oli haastavampi ja koska julkisuus ei merkitse hänelle mitään. Siksi kirja loppuu kohtaan, jossa hänen bändinsä lähtee nousukiitoon.

Flean lapsuus oli kaoottinen, väkivallan ja päihteiden sävyttämä.  Silti kirjasta kumpuaa toivoa, iloa ja huumoriakin. Flea kuvailee lapsuuttaan veijarimaiseen ja paikoin tragikoomiseen tyyliin mitään ja ketään säästämättä.

Mesta.net kokosi yhteen kuusi pysäyttää kohtaa.

Flean elämän yksi tärkeimmistä – ellei tärkein –  ihminen on hänen edesmennyt mummonsa Muriel Cheesewright. Lähes satavuotiaaksi elänyt rautarouva ehti käydä katsomassa Red Hot Chili Peppersin konsertin Melbournessa.

Lämpimiä muistoja tulvii mieleeni pakottamattakin. Mummi teki käsittämättömän herkullisia siirappipullia, pelasimme yhdessä korttipeliä nimeltä Bali, ja mummin takapihan huussissa asioiminen oli hauskempaa kuin missään tylsässä sisävessassa käyminen, ja minä olen sentään aikuisena käynyt asioillani jos jonkinlaisten miljardöörien säihkyvissä palatseissa. Pikkulapsena minun elämäni avartui mummin kauneuden ja hellyyden ja sammumattoman valon ansiosta. Nuo rakkautta pursuilevat muistikuvat lapsuudestani Australiassa antavat minulle voimaa.

Flea kuvailee Walter isäänsä vantteraksi ja järeäksi kaveriksi, joka oli hänen lapsuudessaan väkivaltainen ja viinaanmenevä. Lapsena hän pelkäsi isää kuollaksensa.

Kun hän oli vihainen, hän saattoi puhua hyvin pehmeällä äänellä mutta räjähtää sitten raivopäiseen huutoon, joka sai minut paskomaan pöksyihini. Usein päädyin isän polvelle ja sain kunnon selkäsaunan. Kun isä oli lähistöllä, vatsaani väänsi; pelkäsin aina olevani pulassa tai tekeväni jotain väärin ja pohdin, mikä minussa oli niin perustavanlaatuisesti pielessä. Elin jatkuvan kauhun vallassa.

Flean suhde äitiinsä oli kaikkea muuta kuin lämmin ja rakastavainen. Hän ei vuosikausiin pystynyt kohtaamaan tyhjyyttä, jonka äidinrakkauden puute häneen jätti.

Rakkauden tai hellyyden hakeminen äidiltä ei käynyt edes mielessäni. En ikinä saanut häneltä mitään sellaista enkä siksi odottanutkaan sitä. Oli se sitten tietoista tai ei, äiti ajatteli, että lapsien tulee tulla nähdyksi, ei kuulluksi, enkä muista hänen yhtä ainutta kertaa pitäneen minua sylissään tai halanneen minua.

Flean nelihenkinen perhe muutti Australiasta New Yorkiin hänen ollessa viisivuotias. Hänen vanhemmat erosivat. Kun perhe muutti viisi vuotta myöhemmin Los Angelesiin, Flea ajautui rikollisuuden pariin. Hänestä tuli katujen kasvatti. Äiti ja isä eivät koskaan kommentoineet lapsensa kulkemisia sanallakaan. Huumeet veivät nuorukaista jo 14-vuotiaana hän tehtaili pikkurikoksia.

Kerran yritin ryöstää jonkun ikälopun mummon. Juoksin tantan takaa ja tartuin käsilaukkuun, mutta vanha taistelija tarrasi jämptisti omaisuuteensa ja alkoi kirkua täyttä kurkkua apua. Pinkaisin tunnontuskien vallassa tieheni. Vaikka ryöstelin kaiken aikaa, minulla oli kuitenkin periaatteeni; pöllin vain sellaisilta yrityksiltä, jotka vaikuttivat rikkailta. Hauraan vanhan naisen jahtaaminen soti hatarahkoja eettisiä sääntöjäni vastaan. Sydämeeni sattui, kun käsitin, että olin aiheuttanut toiselle ihmiselle mielipahaa. Häpesin silmät päästäni siitä huolimatta, että ryöstöyritykseni oli epäonnistunut.

Flean elämän suuri käännekohta oli Anthony Kiedisin kohtaaminen. He tapasivat ensimmäisen kerran, kun Flea ”mukiloi leikillään” ystäväänsä Tony Shuria ja leikin todesta ottanut Kiedis tuli väliin. Hän piti heti Anthonysta, koska hän näki, että hän on sopeutumaton kuten itsekin. Myöhemmin he perustivat Red Hot Chili Peppersin.

Universumi kuljettaa luoksemme ne ihmiset, joita tarvitsemme. Ja ne, jotka ansaitsemme.
Myöhemmin samana päivänä saavuin autokoulun teoriatunnille, ja kappas vain, kukapa siellä istuikaa

Sinä päivänä tulin koulusta kotiin ja sanoin: ”Äiti, ensimmäistä kertaa elämässäni olen löytänyt ihmisen, jolle pystyn puhumaan.” Ja Anthony sanoi omalle äidilleen: ”Olen löytänyt ihmisen, joka on valmis mihin vain. Minulla ei ole koskaan ollut tällaista kaveria.”

Flea muistelee kirjassaan myös ystäväänsä ja Red Hot Chili Peppersin alkuperäistä kitaristia Hillel Slovakia, joka kuoli heroiinin yliannostukseen vuonna 1988 vain 26-vuotiaana. Flea kertoo olevansa ikuisesti katkera siitä, ettei hän voinut pelastaa ystäväänsä. Tosin hän oli itsekin huumekoukussa kyseiseen aikaan. Slovak soitti viimeisen keikkansa Seinäjoen Provinssirockissa kesäkuussa 1986, vain pari viikkoa ennen kuolemaansa. Tätä ajanjaksoa Flea ei käy läpi kirjassaan.

Me kaikki toheloimme ja kolistelimme hölmöläisinä vaaravyöhykkeellä, aika ei ollut vielä opettanut kenellekään meistä…

Ja kun kävi niin kuin kävi, kun minä lapioin maata hänen ruumisarkkunsa kylmän pimeyden päälle Mount Sinain hautausmaalla L.A:n kirkkaassa ja paahtavassa auringonvalossa, hänen isoisänsä kysyi minulta ankaraan sävyyn paksulla itäeurooppalaisella korostuksellaan: ”MIKSI ET KERTONUT MEILLE?

Kursivoidut kohdat ovat peräisin Happoa lapsille -kirjasta, jonka ovat suomentaneet Ari Väntänen ja Sirje Niitepõld. Teos on julkaistu myös äänikirjana Aku Laitisen lukemana.

Lue ilmainen näyte tai kuuntele pätkä äänikirjasta.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone