Ponssen perustajan Einari Vidgrénin elämäkerta kertoo huikean menestystarinan – kokosimme kuusi hyvää syytä lukea Einari

Nilsiäläisen Antti Heikkisen kirjoittama Einari – Metsäkoneyhtiö Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämäkerta on yksi viime vuosien mielenkiintoisimpia ja odotetuimpia elämäkertoja. Einarista otettiin syksyn aikana viisi painosta ja se on noussut suosituimpien e- ja äänikirjojen joukkoon.

Einari Vidgrén (1943 – 2010) oli savolainen savottajätkä, jonka perustamasta Ponsse Oy:stä tuli maailman johtava metsäkonevalmistaja.

Einari-kirja ei ole tietokirjamainen yrittäjätarina, vaan tunteikas elämäkerta, johon koottu elämänmakuisia muistoja aina Vidgrénin lapsuudesta saakka. Mesta.netin kirjasivusto kokosi kuusi hyvää syytä lukea kirja.

1. Verraton ja vetävä tarina

Heikkinen on kirjoittanut aiemmin elämäkerrat mm. Kari Tapiosta, Juicesta ja Kalle Päätalosta. Hänellä on kyky luoda elämäkertoihinsa romaanimaista kerrontaa. Sen ansiosta arkisista ja vähän pienemmistä asioista saadaan kiehtovia.

Vidgrén varttui Vieremän kunnan Niemisen kylässä, jossa oli kymmenkunta muonakuntaa. Hän kulki Jooseppi-isänsä kanssa savotalla miltei heti, kun kävelemään pystyi.

Kun Einari nukahti illalla ensimmäistä kertaa uudessa kodissaan Mäkelässä, pyörivät hänen viimeiset unta edeltäneet ajatuksensa savotalla. Sielläkin tuoksui puu, mutta toisenlainen kuin tuoreen talon huoneissa, joissa tuntui jo tapailevasti isän tupakan haju ja joku muukin kodinoloinen, turvallisuuden tunnetta luova tuoksu.

2. Hieno ajankuva

Kirja kuvaa samalla osuvasti maaseudun rakennemuutosta sekä metsäalan kehitystä hevosmetsureista aina tämän päivän tietokoneohjelmoituihin metsäkoneisiin. Ja voi, kuinka maailma onkaan muutunut ajoista, kun Vidgrén kulki poikasena savotoissa.

Poika leuhtoi, isä tupakoi. Metsän äänet sekoittuivat sahan rahnutukseen, salommalta kuuluneita kimeitä vinkaisuja alkoi seurata tiheä, lyhytsarjainen rummutus.
– Palokärkikii siellä, Jooseppi tuumasi.
Einari jatkoi työtään linnusta kiinnostumatta

3. Huikea yrittäjätarina

Kirjassa käydään tarkoin läpi koko Ponssen tarina. Konepajan Vidgrén perusti Vieremällä Ylä-Savossa vuonna 1970, koska hän ei ollut tyytyväinen sen aikaisiin metsätraktoreihin. Koneet eivät kestäneet ja niitä sai olla hitsaamassa kaiken aikaa. Metsäkoneita kehiteltiin monessa muussakin kyläpajassa, mutta Einarin tavoittena oli luoda mualiman paras metsäkone.

Työmiehekseen Vidgrén palkkasi Lauri Uuksusen, joka oli noussut Ylä-Savon parhaiden hitsareiden joukkoon.

Ainoo tavote on se, jotta tehhään kestävä kone. Semmonen, joka ei mäne heti rikki ja jonka korjoominen ei syö niin pirusti rahoja. Miesten pitäs pystyä tekemään koneitten korjaamisen välissä töitäkin. Tämähän ei oo yksin meijän ongelma, tämä on ihan ylleinen voivottelun aihe kun urakoitsijoiden kanssa jutteloo”, Einari totesi kirjan mukaan.

4. Metsäkoneiden kiehtova maailma.

Tätä kirjaa ei olisi syntynyt ilman Ponssen laadukkaita metsäkoneita. Ne tekivät vaikutuksen jo ensimmäisiin asiakkaisiin. Lukijalle, jotka tietää tai on kiinnostunut metsäkoneista, kirja tarjoaa hitusen enemmän luettavaa.

Einari käytti Vainikaisia savotalla, jotta he näkivät kuinka Dino pärjäsi metsässä. Mukaan lähti myös Metsäliiton ostopäällikkö Saulus Piispanen. Heidän kehuessaan karttulalaisille ei jäänyt epäselväksi, kuinka jumalattoman hyvä ja kilpailijoitaan parempi oli Ponsse-merkkinen kone, joka kynti menemään Nissilässä metrisessä hangessa.
Kaupat syntyivät, uuden koneen hinnaksi sovittiin 120 000 markkaa. Vaihdossa Vainikaiset antoivat Einarille joutsalaisella kuormaajalla varustetun Valmettinsa
.

juttu jatkuu..

Antti Heikkinen kirjoitti Ponssen tarinan.

5. Savon murre

On se niin uppee peli… Jos voisija sen verran rahhoo pistee, että suatas ostettua lissee osia.No. Jos se kerran on sinun suarnas kuunnellu, niin tuskinpa se on mieltään pahottanna.

Suurin osa kirjan sitaateista on levveellä savon murteella. Se elävöittää kerrontaa. Nilsiässä, Pohjois-Savossa koko ikänsä asunut Heikkinen on murremestari. Se tuli todistettua mainiossa Juice-kirjassakin.

Einari on julkaistu Heikkisen lukemana äänikirjana, joten kirjassa käytyä savolaista puheenpartta on mahdollista myös kuulla.

6. Tarkka ja elävä luonnekuvaus

Itse päähenkilöstä Eina Vidgrenistä elämäkertaa maalaa tarkan muotokuvan vanhan kanssa työmiehenä, joka ei koskaan unohtanut juuriaan.

Henkilökunnastaan Einari piti hyvää huolta ja vaikka palkanmaksu saattoi joskus venähtää. Silloin Einari kaivoi auliisti kuvettaan aina kun joku työntekijöistä sattui rahanpulastaan huomauttamaan.

Työmaille hän vei käydessään syömistä, kuten leipää, makkaraa ja purkkilihaa. Eräät Salahmin suunnassa laikuttaneet veljekset saivat muunkinlaista evästä. Keskioluen myynti oli vapautunut ja veljekset arvelivat puun kulkevan joutuisammin, jos he saisivat välillä tyhjentää muutaman kaljapullon.

Vidgrén kuoli vuonna 2010 saamaansa sairauskohtaukseen. Lähdön hetki koitti Seinäjoella, jonne Ponssen hallitus kokoontui. Kokouksen jälkeen Einarista huokui toivoa tulevaisuutta ajatellen.

Kun häneltä kysyttiin viimeisessä haastattelussa, missä hän haluaisi yhtiön olevan 20 vuoden päästä, vastaus kertoo yhtä lailla hänestä ihmisenä kuin Ponssen arvoista.

”Yrityksen koolla ee niin väliä, mutta alan kannattavin pittää olla ja se, että ihmisillä on hyvä tulla töehin”.

Kurvoidut kohdat ovat lainauksia Einari-kirjasta. Teos on saatavana myös äänikirjana ja e-kirjana. Lue tai kuuntele näyte täältä.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone