Paha Kaksonen: Syrjähyppyjä Vol.2

paha kk

Jyväskylän suunnalla varttuneempaa pahennusta herättävä Paha Kaksonen on viihdyttänyt aikuisen tukevalla stadion punkilla jo kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen albumi julkaistiin vuonna 2006. Bändin kaksi viimeistä julkaisua ovat kuitenkin unohtaneet punk-taustaisen rähinän syrjemmälle ja uuden levyn sähkötön olomuoto on herättänyt kysymyksiä Pahan Kaksosen hyytymisestä pelkäksi ”Pikku-tuhmaksi Kaksoseksi”. Syrjähyppyjä 1 -levyllä bändi veti uusiksi muutamia Suomi-rockin klassikoita. Syrjähyppyjä 2 vetää piuhat irti bändin oman tuotannon kappaleista, levyltä löytyy siis sähköttömiä dieettiversioita uran varrelta.

Ja tottahan hahmot versioivat juuri niitä tutuimpia siivujaan – eivät välttämättä parhaiten sähköttömään elämään sopivia kappaleita. Toisaalta, Naula päähän toimii mukavasti myös hektisenä viuluviikaripolkkana. Orkesterin nimiviisu Paha kaksonen löytää hauskan hillbilly-vaihteen. Erityisen hekuman huipuin tarjoaa Temppu, joka saa osakseen huuruista ”tissientirkistely”-hurmosta. Mutta, Siks oon mä päkki tarttuu korvaan riman alitse ryömivän lyriikan ”ansiosta”.

Bändin jannut ovat tuskin miettineet sähkövajauksen tekstejä esille tuovaa luonnetta. Stadion punk -huumassa hölmömpikin teksti menee siinä sivussa mutta dieettiversio pakottaa tutustumaan sanajonoihin. Ei hyvä. Toisaalta, tuskin Paha Kaksonen on alunperinkään tuottanut lyriikoita korkeamman taiteen laatukriteereillä. Eihän tästä paljoa jää jälkipolville kerrottavaa mutta tottahan albumin versioita kuuntelisi sujuvasti anniskeluravintelissa keskiketterän tukemana. Albumi tarvitsee Eläkeläiset-kokoonpanon tekeleiden tavoin neuvoa-antavan apua. Syrjähyppyjä 2 -albumi kaipaisi rinnalleen, kylkiäisenä, pullon kirkasta terävää.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone