Tuukka Temosen ohjaama ja Olga Temosen tähdittämä Aika jonka sain on jälleen katsottavissa elokuvateattereissa.
Temosten tuoreimman leffahankkeen ensi-ilta osui mahdollisimman hankalaan paikkaan – elokuva ehti pyöriä teattereissa kolmen päivän ajan ennen koronasulkua!
Olga Temonen on lisännyt someen tunteikkaan kirjoituksen elokuvasta ja yleisesti ottaen näyttelijän urastaan. Olgan kirjoitus osoittaa jälleen todeksi vanhan totuuden: elämä heittää eteen käänteitä, joita ei kukaan käsikirjoittaja osaisi miettiä leffan käsikirjoitukseen.
”Olin 15-vuotias, kun hautasin eläinlääkäri-haaveet ja päätin, että minusta tulee näyttelijä. Hitaasti ja varmasti etenin kohti unelmaani ja valmistuin elokuvanäyttelijäksi v. 2004, 26-vuotiaana. Sitä seurasi satunnaisia töitä ja sitten Salkkarit. Sen jälkeen kolme lasta ja kolme keittokirjaa, 10 vuotta kolumneja ja blogia, ratsastusta ja hevoselämää. Koko ajan toivoin että joku soittaisi ja pyytäisi vaikka koekuvauksiin, mutta hiljaista oli, imago oli jo sitä, että asun jossain korvessa ja teen Tuukalle lapsia”.
Sitten Olga ja Tuukka innostuivat tekemään yhdessä leffoja. Olga palasi kameran taakse – ja hieman testattiin myös näyttelemistä. Tosin elokuvatuottajan imagokaan ei ole paras mahdollinen suositus näyttelijän töihin. Kaksi vuotta sitten aloitettu projekti Aika jonka sain toi muutoksen. Olga päätti uskaltaa vaatia roolia itselleen.
Tässä roolissa oli kaikki mitä vain näyttelijä toivoa voi ja nyt pääsin viimein, 42-vuotiaana, näyttämään millainen näyttelijä minä olen. Tein roolin kaikella sillä tunteella ja riemulla mitä mulle oli 15-vuotiaasta asti tähän sieluun kertynyt. Tuukka ohjasi huippuhyvin. Ja mukana vielä mulle niin rakkaat hevoset sekä supertaitavat vastanäyttelijät. Elokuvasta tuli hämmentävän hyvä ja koskettava.
Leffa lähti liikkeelle hyvin, se sai hyviä arvosteluita ja ihmiset kiinnostuivat. Sitten tuli korona ja ”pilasi” kaiken. Olgan suuri oma hetki jäi vain raapaisuksi.
Aika jonka sain perustuu tositapahtumiin ja kertoo kilparatsastaja Jaana Kivimäestä, joka halvaantui onnettomuudessa ja palasi hevosen selkään pararatsastajana. Elokuva kertoo Kivimäen tarinan onnettomuutta edeltävästä ajasta ensimmäisiin paraolympialaisiin asti (Lähde Wikipedia)
