Nightwishin Ratinan konsertti oli tyylikäs spektaakkeli

Nightwish

Nightwish, Children Of Bodom, Sonata Arctica

31.7.2015, Ratinan Stadion, Tampere

Nightwishin tämän kesän kolmas kotimainen megakonsertti houkutteli Tampereen stadionille yli 23 000 katsojaa. Paikalle oli siis saapunut jopa 10 000 ihmistä enemmän kuin kesäkuun alussa Joensuuhun. Etukäteen keikasta oli lupa odotella melkoista spektaakkelia vaikuttavien efektien, pyrojen sekä valojen kera. Tietysti myös yhtyeen uusi laulaja, monipuolinen Floor Jansen herätti kiinnostusta. Lopputulos oli vaikuttava. Vähään aikaan ei ole nähty vastaavanlaista kotimaisen yhtyeen järjestämää showta. DVD: lle kuvattu konsertti liekitti, lämmitti ja räjäytti Ratinan viileän kesäillan.

Ennen illan pääesiintyjää yleisöä viihdyttivät suomalaisen metallin kärkikaartiin kuuluvat Sonata Arctica sekä Children Of Bodom. Ratinaan oli jo hyvissä ajoin saapunut mukavasti yleisöä joka eli mainiosti mukana lämppäreiden hoitaessa osuutensa. Molemmille oli varattu noin tunti aikaa ja sen ne hoitivat tyylikkäästi pienten teknisten alkuvaikeuksien jälkeen. Itseäni lämmitti varsinkin illan avanneen Sonata Arctican keikka joka oli yksi parhaista bändiltä näkemistäni. Siitä ei teatraalisuutta eikä draamaa puuttunut, hyviä biisejä unohtamatta.

Sonata ArcticaPohjoisen pojat esittivät sopivan sekoituksen uutta ja vanhaa joka toimi todella hyvin. Erityisesti solisti Tony Kakko näytti olevan hyvällä tuulella ja viihtyi lavalla mainiosti. Dramaattiset eleet ja ilmeet vauhdittivat kappaleiden tarinoita komeasti. Tyylikäs oli myös miehen kiitospuhe ennen keikan loppupuolella kuultua Don’t say a wordia. Hän halusi kiittää kaikkia paikalle saapuneita siitä, että nämä olivat ostaneet lipun keikalle. Kiitoksia tuli myös siitä, että samat ihmiset ovat ostaneet lipun myös aiemmille keikoille sekä ostavat lipun myös tuleville keikoille. Elävä musiikki, jossa oikeat ihmiset soittavat oikeaa musiikkia oikeille ihmisille, on pidettävä elossa.

Children Of BodomPienen roudaustauon jälkeen lavalle kapusi mustanpuhuva Children Of Bodom. Vankkaa suosiota yhä edelleen nauttiva bändi vuorotteli setissään niin ikään uuden ja vanhemman materiaalin välillä. Sonata Arcticaa pari pykälää äkäisempi COB väläytteli keikan aikana myös muutaman hymyntapaisen kosketinsoittaja Janne Wirmanin innostuttua juttelemaan niitä näitä. Tarinan mukaan Bodomilla sekä Nightwishilla oli uransa alkuvaiheessa jonkin aikaa sama keikkamyyjä. Tämä oli suuressa viisaudessaan todennut: “Nämä bändit eivät ainakaan tule koskaan pääsemään mihinkään. No, tähän on tultu”, totesi Wirman ja kiitti vuolaasti paikalle saapunutta yleisöä.

Floor JansenHeinäkuisen illan jo hämärtyessä päästiin lopulta itse asiaan. Hans Zimmerin muhkeiden sävelten saattelemana lavalle asteli yleisön kovasti odottama Nightwish. Yhtye räjäytti shown liikkeelle tuoreimman albumin kappaleella Shudder before the beautiful. Orkesterin tuorein levy Endless forms most beautiful sisältää useita huikean tarttuvia kappaleita ja sen flirttailu irlantilaisen musiikin kanssa toimii ainakin allekirjoittaneen korvaan. Tutut mahtipontiset sekä sinfoniset elementit ovat tallella ja laulussa paluu klassisempaan ilmaisuun on ollut oikea ratkaisu. Hollantilainen Floor Jansen pyyhkii viimeistään nyt epäilijöillä lattiaa.

Jansenin mukaantulon myötä Nightwishilla on mahdollisuus valita settiinsä sellaisiakin kappaleita kuten Dark chest of wonders, Sleeping sun sekä Ghost love score. Anette Olzonin kanssa tämä ei olisi ollut mahdollista. Tarja Turusta joku varmasti vieläkin haikailee, minäkin aika ajoin. Minusta Jansen on monipuolisempi kuin Turunen ja hän esittää tutut kappaleet omaan tyyliinsä. Eikä ollenkaan huonosti. Edellä mainituissa kappaleissa Jansenin laulua olisi voinut jopa korostaa musiikin “alta” jotta naisen sopraano olisi päässyt vielä paremmin oikeuksiinsa keikkatilanteessa.

NightwishKaikin puolin Ratinan äänentoistoon täytyy olla tyytyväinen. Musiikki kuulosti hyvältä ja myös Nightwishin multi-instrumentalisti Troy Donockleyn pilli ja buzuki erottuivat selkeästi. Pyroissa ja paukuissa ei säästelty ja erityisen vaikutuksen tekivät myös upeat valot. Lavan takaosan valtaisa screen tuki kappaleita hienosti näyttäen pimenevässä illassa vähintäänkin upealta erilaisine animaatioineen. Konsertti eteni vauhdikkaasti ollen melkoista ilotulitusta alusta loppuun. Pientä hengähdystaukoa toi ainoastaan basisti Marco Hietalan akustisesti yksin aloittama The islander.

NightwishLähemmäs toista tuntia kestäneen spektaakkelin päätti Tuomas Holopaisen tähän asti kenties kunnianhimoisin sävellystyö The greatest show on earth. Moniosaisen, kauniin ja mahtipontisen kappaleen aikana ja sen jälkeen Ratinassa nähtiin kunnon ilotulitus. Nightwish on pelottavan kovassa iskussa. Tai mitä sitä pelkäämään. Meidän tehtävämme on nauttia upeasta musiikista ja ostaa niitä keikkalippuja jatkossakin.

Nightwish settilista: Shudder Before the Beautiful/Yours Is an Empty Hope/Amaranth/She Is My Sin/Dark Chest of Wonders/My Walden/The Islander/Élan/Weak Fantasy/Storytime/Endless Forms Most Beautiful/Alpenglow/Stargazers/Sleeping Sun/Ghost Love Score/Last Ride of the Day/The Greatest Show on Earth

Teksti ja kuvat: Petri Kipinä

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone

  1. Dark Chest of Wonders, Sleeping Sun ja Ghost Love Score ovat kaikki olleet Anetten aikana settilistalla. Tuli vaan mieleen. Mutta onhan Floor näistä laulajista taitavin, pakko myöntää.

  2. Floor laulaa Nightwishin vanhatkin biisit paremmin kuin Anette ja Tarja yhteensä. 😀

  3. Floor on ylivoimaisesti paras. Ghost love score on aivan uusi kappale floorin tulkitsemana. Sleepong sunin floor vetää tyylikkäästi omalla äänellään eikä yritä imitoida tarjaa. Storytime ja amaranthkin kuulostavat paremmalta floorin laulamana. Hieman rokkimaisempia ovat. She is my sin:kin kuulostaa niin hyvältä kuin myös varsinkin ever dream, jonka tarjaversiota en voi enää kuunnella.