Kriitikon valinnat – Neljä isyyttä sivuavaa elokuvaa

item superclasico

Elokuvakriitikko J. K. Silvennoinen valitsi Elisa Viihteen Vuokraamosta neljä katsomisen arvoista elokuvaa, joiden aiheet tai teemat sivuavat isyyttä.

Superclásico

Ohjaus: Ole Christian Madsen. PO: Paprika Steen, Anders W. Berthelsen. 119 min. K13. 2011.

Vaimonsa perässä poikansa kanssa Argentiinaan matkustavasta viinikauppiaasta (Berthelsen) kertovan viihdyttävän komedian huumori ammentaa kulttuurieroista, vaivaannuttavista tilanteista ja silkasta ihmisen typeryydestä. Sen omalaatuisessa hilpeydessä ja omintakeisessa kerronnassa on wesandersonmaista vinksahtaneisuutta, mutta läheisintä sukua elämän absurdiutta ja sattumanvaraisuutta korostava, lakonista kertojaa hyödyntävä ja Buenos Airesin näkymillä herkutteleva Superclásico on Woody Allenin 2000-luvun tuotannolle.

isansa poika

Isänsä poika

Ohjaus: Kore-eda Hirokazu. Pääosissa: Masaharu Fukuyama, Machiko Ono, Yôko Maki. 120 min. K7. 2013.

Cannesin elokuvafestivaalilla 2013 Juryn erikoispalkinnon voittanut Isänsä poika tutkii vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä urakeskeisen ja kunnianhimoisen isän näkökulmasta. Synnytyslaitoksella vaihtuneet lapset kuulostavat komedian lähtöajatukselta, mutta Isänsä poika on hieno ja kaunis draama. Perhesuhteiden rinnalla se tekee huomoita myös japanilaisesta kulttuurista kysyessään, merkitsevätkö yhteinen historia vai geenit lopulta enemmän.

ToniErdmann_800a_v

Isäni Toni Erdmann

Ohjaus: Maren Ade, Pääosissa: Peter Simonischek ja Sandra Hüller. 162 min. K12. 2016.

Winfriedin (Peter Simonichek) huolestuu urakeskeisen tyttärensä Inesin (Sandra Hüller) voinnista ja lähtee tämän työmatkalle Bukarestiin alter egokseen Toni Erdmanniksi pukeutuneena. Sosiaalisia käyttäytymiskoodeja rikkova rooli tarjoaa Winfriedille aseet häivyttää kommunikaation estäviä rakenteita ja vapauttaa isä–tytär-astelmasta. Isäni on Toni Erdmann sisältää myös laajemman sosiaalisen kommentaarin yritysmaailman palaverien ja illanistujaisten pinnallisuudesta ja vaihtuvista rooleista. Liki kolmetuntiseen elokuva on poikkeuksellinen komedia, johon on sovitettu koomisuus ja traagisuus onnistuneesti.

Leffa_Armoton_maa_820_tw

Armoton maa

Ohjaus: Jussi Hiltunen. Pääosissa: Ville Virtanen, Antti Holma, Mikko Neuvonen. 90 min. K16. 2017.

Lasse (Ville Virtanen) on poliisi, joka eläköitymispäivänään joutuu lähtemään Lapin perukoille ihmisjahtiin, jonka osapuolina ovat hänen poikansa. Toinen näistä on äkkipikainen salametsästäjä (Mikko Neuvonen), toinen vankilasta juuri vapautunut tappaja (Antti Holma), joten helpompikin puhde isällä voisi olla. Jussi Hiltusen ensimmäinen pitkä elokuva on harvinainen ja onnistunut suomalainen genre-elokuva, joka yhdistää nordic noirin kuvastoon lännenelokuvien asetelmia ja tematiikkaa. Pohjoisen rajaseudun yhdistäminen villiin länteen onnistuu huomattavasti tyylikkäämmin ja vakavammin kuin Aarne Tarkaksen sympaattisen huonoissa Pohjola-elokuvissa.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *