Kriitikon valinnat – seitsemän kovaa kauhuelokuvaa halloweenin juhlintaan!

item 11

Elokuvakriitikko J.K. Silvennoinen valitsi Elisa Viihteen tarjonnasta kuusi halloween-teemaan sopivaa kauhuelokuvaa. Joukossa on myös uudempia kauhupätkiä.

 

hiljainen paikka

Hiljainen paikka. Ohjaus: John Krasinski. Ohjaus: John Krasinski.

Listan tuorein elokuva on Yhdysvalloissa yllätyshitiksi noussut Hiljainen paikka. Se menee suoraan asiaan esittelemällä maailmansa pelisäännöt: on pysyttävä hiljaa tai jotain kaameaa tapahtuu. Äänettömyyden vaatimuksen ympärille on rakennettu aiemminkin kauhuelokuvia (Dead Silence 2007; Don’t Breath, 2016) mutta harvoin yhtä onnistuneesti. Perheenjäsenten aidontuntuinen keskinäinen rakkaus ja huoli toisistaan saa välittämään heidän kohtalostaan loppuun asti. Päärooleissa nähtävät John Krasinski ja Emily Blunt ovat aviopari myös tosielämässä.

kirottu

Kirottu. Ohjaaja: James Wan. 111 min. K16. 2013.

Tutuista aineksistaan huolimatta Kirottu on tyylikäs ja toimiva kauhuelokuva, mikä näin vakavahenkisellä otteella on melkoinen suoritus; viime vuosina yhtä viihdyttävä lopputulos on saavutettu yleensä parodisuuden avulla. Tunnelma säilyy läpi elokuvan ilman turhia säikyttelyjä ja tietokonetehosteita – taustalla erottuu aito 1970-luvun henki. Varsinaisia kauhunäkyjä annostellaan säästeliäästi, eikä niiden ennakointi ole tavanomaisen helppoa. On huomionarvoista, ettei korkeahko ikäraja perustu alastomuuteen tai väkivaltaan vaan silkkaan ahdistavuuteen. Kirottu ei keksi kauhuelokuvaa uudelleen, mutta kaiken minkä se tekee, se tekee hyvin.

 

group_table_029

Hereditary – Pahan perintö. . 128 min. K16.

Hereditaryssa piina on syvää ja vähäeleistä ensihetkistä lähtien. Edes päivänvalossa kylpevä koti ei luo turvaa, vaan sen rakenteissa pesivät pahaenteisyys ja mielisairauden synkentämät sukurasitteet kuin goottilaisessa kauhussa ikään. Kerronta on yliluonnolliselle kauhulle harvinainen yhdistelmä unenomaisuutta ja realismin tuntua. Genrelle epätyypillinen musiikki ja ääniraita tukevat tunnelmaa ansiokkaasti. Tarvitaan vain pieni naksahdus tai kärpäsen surinaa – ja katsojan selkäpiissä juoksee hyy.

thewitch2

The Witch. Ohjaus: Robert Eggers. 93 min. 2015.

Käsikirjoittaja-ohjaaja Robert Eggersin The Witch kuuluu viime vuosien hienoimiin kauhuelouviin. Se kuvaa taitavasti ahdistuksen ja pelon kasvua vainoharhaisuudeksi, ja ulkoisen pahan sijaan keskeisempää on perheen luhistuminen sisältäpäin. Pikemminkin kuin muista kauhuelokuvista Eggers on ottanut vaikutteita kansantaruista, saduista, noitaoikeudenkäynneistä ja Jobin kirjasta. Yliluonnolliset viitteet ovat unenomaisia ja jättävät varaa tulkinnoille. The Witchia voi suositella myös muille kuin kauhuelokuvien ystäville.

 

lightsout

Lights Out. Ohjaus: David F. Sandberg. 81 min. K16. 2016.

David F. Sandbergin Lights Out pohjautuu hänen vuonna 2013 Youtubessa julkaisemaansa lyhytelokuvaan, joka kertoo pimeässä asuvasta mutta valojen syttyessä katoavasta olennosta. Idea, joka toimii kahden minuutin mitassa, ei automaattisesti kannattele kokonaista elokuvaa. Kokonaisuus on kuitenkin onnistuttu pitämään sopivan tiiviinä ja konstailemattomana myös pidemmässä muodossa. Sandbergin esikuvat ovat selkeästi 2000-luvun kauhussa, mutta muutamilla oivalluksilla hänen ohjauksensa nousee selvästi keskitason yläpuolelle. Vaikka ideassa on paljon samaa kuin The Othersissa (2001), on Lights Out trillerimäisyyden sijaan selkeämpi ja suoraviivaisempi kauhutarina. Etenkin erilaisia valonlähteitä ja pimeyttä hyödynnetään nokkelasti.

DANIEL KALUUYA as Chris Washington in "Get Out," a speculative thriller from Blumhouse (producers of "The Visit," "Insidious" series and "The Gift") and the mind of Jordan Peele, when a young African-American man visits his white girlfriend’s family estate, he becomes ensnared in a more sinister real reason for the invitation.

Get out. Ohjaus: Jordan Peele. 104 min. K16. 2017.

Jo Get Outin avauskohtaus, jossa musta mies kulkee läpi esikaupunkialueen, murtaa kauhuelokuvien perinteisiä asetelmia. Rotukysymyksiin liittyvä satiirisuus vahvistuu elokuvan edetessä naureskellessaan koulutetun valkoisen keskiluokan ”liberaalille rasismille” ja muistuttaessaan Amerikan synkästä historiasta. Elokuva toimii monella tasolla, eikä latistu pelkäksi poliittiseksi kannanotoksi. Teknisesti ja kerronnallisesti se on niin varmaotteinen, että on vaikea uskoa sitä minibudjetin esikoisohjaukseksi. Erityisen ihailtavaa on Jordan Peelen kyky rakentaa kauhun ja vierauden tunne mainoskuvamaiseen idylliin. Älykäs käsikirjoitus tarjoaa jatkuvia yllätyksiä, jotka eivät ole ennalta nähtävissä.

Katso kauhuelokuvia Elisa Viihteen Vuokraamosta.

J.K. SILVENNOINEN

Katso kauhuelokuvia täältä.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone