Kriitikon poiminnat jouluelokuvista: tarjolla toiminnallinen pukki, yksinäisiä keski-ikäisiä ja lapsia vainoava hirviö.

Fatman. Ohjaus: Eshom Nelms. 100 min. K16. 2020.

Mel Gibson ei kuulu välttämättä asioihin, jotka tuovat joulumielen. Ei edes näytellessään Joulupukkia. Tämän varaan ovat laskeneet myös Fatmanin tekijät.

Siinä 12-vuotias psykopaatinalku saa hiilenpalan joululahjaksi, mistä tuohtuneena hän pestaa palkkamurhaajan (Walton Goggins) päästämään Joulupukin (Gibson) päiviltä. Pukki puolestaan on alkanut rakentaa tonttujensa kanssa aseita armeijalle talouskurimuksesta selvitäkseen.

Fatmanin lähtökohdat kuulostavat paperilla hauskemmilta kuin ne lopulta ovat. Goggins ja Gibson vetävät roolinsa ihmeen vakavasti, ja tyylilaji vaihtuu alun vinksahtaneesta komediasta kohti keskinkertaista toimintaelokuvaa. Pisteet on kuitenkin annettava siitä, että kyseessä ei todellakaan ole mikään perinteinen jouluelokuva.

Joulumaa. Ohjaus: Inari Niemi. 93 min. K12. 2017.

Inari Niemen toinen pitkä ohjaus Joulumaa on saanut nimensä imelästä renkutuksesta, mutta sen tunnelmat ovat kaukana kliseisestä jouluidyllistä. Elokuvassa joukko yksinäisiä keski-ikäisiä ihmisiä kokoontuu viettämään valmisjoulua luomutilaa pyörittävän pariskunnan luokse.

Hiljattain eronnut Helena (Milka Ahlroth) kaipaa ex-miestään ja lastaan, kaupunkilaishipsteri Tuure (Eero Ritala) ei osaa pyörittää maatilaa kuin idean tasolla ja hänen vaimonsa Unna (Anna Paavilainen) kokee ahdistusta ja syyllisyyttä suhteestaan lapseensa.

Joulumaa rakentuu osittain yllätyksettömistä stereotypioista, mutta sen tavassa käsitellä eri-ikäisten yksilöiden suhdetta tekemiinsä valintoihin on myös jotain aitoa. Tässä auttavat erinomaiset näyttelijät, sillä sivurooleissa nähdään mm. Martti Suosalo, Mari Rantasila ja Tommi Korpela.

Krampus. Ohjaus: Michael Dougherty. 96 min. K16. 2015.

Euroopan saksankielisillä alueilla on jo ennen kristillisen joulun leviämistä tunnettu tarina Krampuksesta, lapsia keskitalvella vainoavasta hirviöstä.

Krampus jatkaa ohjaajansa halloweenin ympärille rakentuneen onnistuneen esikoiselokuvan Trick ’r Treatin (2007) tunnelmissa kuvatessaan juhlapyhän demonisia puolia.

Elokuvan parhaat minuutit nähdään heti alussa. Hidastuskuvissa miltei perverssin kiihkon valtaan joutuneet ihmiset taistelevat väkivaltaisesti tavaratalon joulukrääsästä Bing Crosbyn It’s Beginning To Look A Lot Like Christmasin soidessa taustalla. Harvoin on joulua kuvattu yhtä irvokkaana kulutusjuhlana.

Tämän jälkeen Krampus taantuu tavanomaiseksi kauhukomediaksi, jonka sadunomainen tarina muistuttaa joulumielen tärkeydestä. Toisiaan vihaavat sukulaiset viettävät joulua hampaat irvessä kuin urheilusuoritusta ikään, mutta kun karvainen sorkkajalka saapuu paikalle, on riitaisen klaanin yhdistettävä voimansa. 

J. K. SILVENNOINEN

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone