Klassikkoesittelyssä historiallinen suomalaiskomedia – nämä yksityiskohdat hämmensivät aikoinaan

(Suomi 1959, 93'). Elokuvasovitus Leena Härmän 1950-luvulle sijoittuvasta näytelmästä. O: Jack Witikka. N: Heimo Lepistö, Ritva Valkama, Terttu Soinvirta, Pertti Palo, Enni Rekola, Uljas. Kandolin.
Kuvassa: Tuula Virtanen (Ritva Valkama) ja Kake Virtanen (Pertti Palo).
-- Yle Kuvapalvelu

Vuonna 1957 valmistunut Virtaset ja Lahtiset on jättänyt jälkensä suomalaiseen elokuvahistoriaan. Historiallisesti arvokkaana pidetty komedia on julkaistu nyt Aitio-ohjelmakirjastossa.

Jack Witikan ohjajama elokuva on ensimmäinen Suomessa kuvattu ja kehitetty kokoillan värielokuva. Aikaisemmat värielokuvat oli prosessoitu ulkomailla.

Elokuva perustuu Leena Härmän 1950-luvulle sijoittuvaan näytelmään, joka kertoo kahden perheen lomaelämästä. Pärinäpojat (Olavi Ahonen, Helge Herala ja Pertti Palo) piirittävät Virtasen perheen tytärtä (Ritva Valkama).

Elokuvaan liittyy muutamia mielenkiintoisia ja erikoisia yksityiskohtia.

  • Elokuva on kuvattu lähes kokonaan yhdessä tilassa ja lavasteessa: Virtasten omakotitalon alakerrassa. Elonet-sivuston mukaan ulkokuvia, jotka rajoittuvat omakotitalon lähiympäristöön, on elokuvassa vain kymmenkunta.
  • Väitettiin, että Virtaset ja Lahtiset olisi kallein vuonna 1959 Suomessa tuotettu elokuva. Monen mielestä se on liioteltua, sillä kuvaukset tehtiin lähes täysin samassa tilassa.
  • Elokuvan näyttelijät ovat enimmäkseen samoja, jotka esittivät vastaavia rooleja omissa teattereissaan. Niinpä mopopoikien osissa nähdään jopa yli 35-vuotiaita näyttelijöitä.
  • Tuulaa esittävä Ritva Valkama teki elokuvassa ensimmäisen merkittävän roolinsa.
  • Syystä tai toisesta elokuvalle ei annettu ruotsinkielistä nimeä eikä yhtäään kopiota tekstitetty ruotsiksi.
  • Monet kriitikot moittivatkin elokuvan teatterimaisuutta. Virtaset ja Lahtiset -elokuvasta on kuitenkin muodostunut vuosikymmenten saatossa pienehkö komediaklassikko sukupolvien ja napakka kuvaus sukupolvien välisestä kuilusta.
  • Useat lavasteissa nähdyt taulut ovat ohjaaja Jack Witikan maalaamia.
  • Elokuvan tv-ensi-ilta vuonna 1965 keräsi yli 1,6 miljoonaa katsojaa.

Elokuva sai sapiskaa teatterimaisuudestaan. Ulkokuvia on vähän. Monia kriitikoita sapetti myös, että nuorisoa kuvattiin sivistymättömästi. Elokuvassa nuoret käyttävät katukieltä ja käyttäytyvät sopimattomasti.

Helsingin Sanomien kriitikko Paula Talaskivi kiitteli paitsi elokuvan vauhdikasta menoa myös vuoropuhelua.

”Repliikeissä on sellaisia täysosumia, että ne näinkin luontevasti esitettyinä ja hauskasti kehystettyinä jaksavat huvittaa yhä vain uudestaan”, Talaskivi kirjoitti.

Lähde: Elonet, Yle

Leffan voi katsoa Elisa Viihteen Aitiosta.

 

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone