Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-kirjasarjasta tuli menestys: ”Juuri nyt toiveikkuutta ja hyvää mieltä tuovat tarinat ovat paikallaan” – lue haastattelu

kirsi pehkonen

Monipuolinen kirjailja Kirsi Pehkonen on kerännyt innokkaan lukijakunnan maalaisromanttisella Jylhäsalmi-kirjasarjallaan, jonka neljäs osa Jylhäsalmen sydänkesä ilmestyi keväällä. Mesta.netin kirjasivusto haastatteli kirjailijaa sähköpostin välityksellä.

Jylhäsalmen sydänkesä oli huhtikuun seitsemänneksi ostetuin kaunokirja ja samalla ensimmäinen kirjasi, joka nousi Mitä Suomi lukee? -listalle. Tuliko kirjan menestys sinulle yllätyksenä?

Kyllä ja ei. Kirja ilmestyi vasta huhtikuun lopulla, joten en osannut yhtään odottaa sen nousemista jo saman kuun listalle. Mutta toisaalta kaikki kolme edellistä osaa ovat kerta kerralta keränneet enemmän lukijoita, suunta on siis ollut ylöspäin.
Sitä on vaikea arvioida, miten paljon koronakevät on vaikuttanut kirjojen ja vaikka juuri Jylhäsalmien myyntiin. Sydänkesä sopii oikeastaan sattuvasti tähän kevääseen, sillä yksi tarinajuonne kuvaa, kuinka aikanaan on selvitty paljon vaikeammasta kriisistä. Juuri nyt toiveikkuutta ja hyvää mieltä tuovat tarinat ovat paikallaan.

Maaseutu näyttäytyy Jylhäsalmi-sarjassa kesäisen kauniina ja houkuttelevana. Mukana on romantiikkaa sekä ripaus vakavaakin asiaa. Päähenkilöt vaihtuvat, mutta kylä ja sen asukkaat pysyvät samana taustalla. Mistä idea Jylhäsalmi-kirjoihin ja sen kuvastoon ovat lähtöisin?

Idylliseen itäsuomalaiseen järvimaisemaan ei ole sijoittunut tämän ajan romanttisia kirjasarjoja, vaikka puitteet ovat oikein otolliset. Tietysti omasta mielenmaisemastaan on kirjailijana varmaan sulavinta kirjoittaa.
Itä-Suomi kuvataan usein kirjallisuudessa synkkänä ja surkeana umpiperänä, vaikka täällä asuvat ihmiset kokevat kotiseutunsa upeana asuinpaikkana. Savolaisuus puolestaan tuo sekä tosielämään että fiktioon ihan itsestään nokkelaa sanailua ja hupaisia käänteitä.
Maalaisromanttista sarjaa kirjoittaessa olisi tuntunut hiukan liian modernilta keskittyä yhteen naispäähenkilöön, jolla on esimerkiksi uusi romanssi jokaisessa sarjan osassa. Niinpä kylä ja osa kyläläisistä on kirjojen vakiomaisemaa ja -porukkaa, mutta pääosapari tai -parit ovat uudet. Heidänkin elämänsä käänteitä näkyy toki taustalla taas seuraavissa osissa.

Olet kirjoittanut jo lapsesta saakka, mutta kypsyit kirjailijaksi myöhemmällä iällä. Mistä sait lopullisen sysäyksen ryhtyä kirjailijaksi?

Oli tietoinen päätös yrittää oppia kirjoittamista julkaisukynnyksen ylittämiseen asti. Nuortenkirjasarja kypsyi ideasta toteutukseen omien tyttöjen ja omien lapsuuslukukokemuksien innoittamana. Ja kun kerran antaa kirjoittamiselle pikkusormen, se vie koko immeisen!

Toimit päätyöksesi luokanopettajana. Miten sujuvasti saat yhdistettyä päivätyön ja kirjoittaminen keskenään?
Vaihtelevasti… Opettajan työ on niin intensiivistä, että koulupäivän jälkeen ei päässä riitä kapasiteettia luomaan uutta. Liikunta ulkoilmassa auttaa jonkun verran, kävellessä ja hiihtäessä ajatus kulkee. Onneksi olen voinut pitää lyhyempiä ja pidempiä virkavapaita, jolloin voin uppoutua Jylhäsalmelle ympärivuorokautisesti.

Ehkä kaksi tiivistä ajattelutyötä vaativaa työtä on syynä siihen, että pyrin taloudelliseen kirjoittamiseen: en romaania työstäessäkään kirjoita mitään turhaa, jos sen suinkin voi välttää.

Olet julkaissut myös nuortenkirjoja, tietokirjoja ja kirjoittanut kolumneja. Millaisena näet kirjoittamisen tulevaisuudessa? Millaisia haaveita ja suunnitelmia sinulla on?

Toivon tietysti, että parhaat ja itsellenikin antoisimmat kirjat ovat vielä kirjoittamatta. Odotan kirjoittavani jatkossakin monenlaista kirjallisuutta. Romaanien aihioita on mielessä ja koneella monta, mutta moniko niistä oikeasti toteutuu, en uskalla veikata. Uusia ideoita putkahtelee esiin, vaikken niitä koskaan tietoisesti etsi.

Millaista kirjallisuutta itse luet mieluiten? Missä luet mieluiten?

Rentoudun dekkareilla, mutta luen hyvin monensorttista kertomakirjallisuutta, myös nuorten ja young adult-kirjallisuutta sekä tietokirjoja. Usein kirjan lukeminen rauhoittaa yöunille. Kesällä aivan parhaita lukupaikkoja ovat saarikalliot ja retkipaattimme.

Mitä kirjoja aiot lukea tänä kesänä?

Ainakin Sirpa Kähkösen Muistoruohon, Anne Leinosen Katveen, Miika Nousiaisen Pintaremontin, pinkan dekkareita, monia tuttujen kollegoiden tuoreita teoksia on lukulistalla. Tykkään myös lukea yllätysotoksia, kirjoja, joista en etukäteen tiedä yhtikäs mitään. Niitä noukin Vehmersalmen kirjaston hyllyiltä.

Asut itse Kuopion Vehmersalmella, jonka järvimaisemissa Akseli Gallen-Kallelakin vietti kesiään. Minne kesävieraan kannattaa suunnistaa Vehmersalmella?

Vehmersalmella riittää rantaviivaa ja kesällä täällä lienee mökkiläisiä ainakin yhtä paljon kuin vakioasukkaita. Ajelemalla pieniä pikkuteitä näkee mäkistä Järvi-Suomea parhaimmillaan, esimerkiksi Litmaniemen suunnassa. Vehmersalmella voi vierailla myös veneellä, sillä salmesta kaakkoon aukenee upea kirkasvetinen Suvasvesi kalliosaarineen, luoteeseen Kallavesi ja Kuopio.

Kuva: Petri Jauhiainen

Lue näyte Jylhäsalmen sydänkesä -kirjasta. Kirja on saatavana myös äänikirjana.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone