Kirjahaastattelu: Jarkko Sipilä kirjoitti aiheeltaan raskaimman dekkarinsa: ”Piti palata aikoihin, jolloin oli lapsistaan huolissaan”

Jarkko Sipilä_5_Kuvaaja Timo Ahola

Rikoskirjailija ja toimittaja Jarkko Sipilä julkaisi jo kahdennenkymmenennen Takamäki-dekkarinsa. Hän kertoo Mesta.netin haastattelussa muun muassa uuden Syy tappaa -dekkarin aiheen esiin nostamista tunteista sekä kesäsuunnitelmistaan.

Uuden Syy tappaa -dekkarin tarinan keskiössä on teini-ikäisen tytön raaka murha Itä-Helsingissä. Myös suomalaisten äärioikeistolaisten ryhmien ja jengien maailmankuvaa ja muukalaisvihaa kuvataan kirjassa realistisesti ja armottomasti.

Mistä sait idean monikerroksiseen tarinaan? Kuinka helppoa on löytää uusia näkökulmia rikosten maailmasta?

Tämä oli varmasti raskain Takamäki-dekkari kirjoittaa. Tämän tyyppinen aihe on ollut pinnan alla jo useampia vuosia, mutta olen lykännyt sitä. Nyt omat tyttäreni ovat yli kaksikymmentä, joten ajattelin että aihepiiri ei kolahtaisi niin pahasti. Olin väärässä. Aika paljon piti palata aikoihin, jolloin oli lapsistaan huolissaan. Siinä tuli käsiteltyä omiakin tunteita.
Kirjan idea lähtee aina teemasta, jostain ideoinnin aikaan ajankohtaisesta aihepiiristä. Tässä ne olivat oman käden oikeus ja rasismi. Tarina lähtee rakentumaan pala palalta niiden ympärille.

Syy tappaa on jo kahdeskymmenes Takamäki-dekkari. Millaisia ajatuksia pyöreä kymmenluku herättää sinussa?

Onhan se aika paljon. Jos joku olisi sarjaa suunnitellessani vuonna 1999 sanonut, että kirjoitat kymmenenkin Takamäkeä, olisin pitänyt väitettä outona. Jo alussa oli kyllä suunnitelmana sarjadekkari, mutta että kaksikymmentä… Tarinoiden kehittäminen ja kirjoittaminen on kiinnostavaa puuhaa ja hyvää vastapainoa sille, että rikostoimittajan työssä on täysin kiinni totuuden kanssa. Rikoskirjailijana saa keksiä tapahtumat Takamäki-sarjan realististen poliisiromaanien puitteissa.

Poliisitoiminta on muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa paljon, erityisesti salaisten pakkokeinojen puolella. Vuosituhannen vaihteessa poliisimiehet saattoivat antaa huume-erästä vinkanneelle rikolliselle osan lastista, mutta ei enää. Peli niin sanotulla harmaalla alueella oli kovaa, eikä reilua. Nykyisin tiukentuneiden lakipykälien ja Aarnio-jutun myötä harmaa alue on kaventunut pieneksi. Osaltaan dekkarisarja kuvaa myös tätä muutosta poliisitoiminnassa erityisesti ataripoliisi Suhosen toimina.

Syy tappaa -äänikirjan lukee pitkän linjan ääninäyttelijä Veikko Honkanen, joka on  lukenut lähes kaikki dekkarisi? Millainen yhteistyö teillä on ja miten tärkeäksi koet hänen mukanaolon?

Veikon ääni sopii dekkareihin mainiosti. Yhteistyö on ollut kyllä vähäistä – tapasimme ensimmäisen kerran kirjamessuilla jokunen vuosi sitten. Ehkä tilanne on se, että itselläni ei ole ollut mitään valittamista – vaan päinvastoin – Veikon lukutyylistä, eikä hänelläkään ole kehitysehdotuksia Takamäki-dekkareiden juoniin.

Kevät on ollut hyvin poikkeuksellista aikaa koko maailmassa. Millaisia
ajatuksia koronapandemia on herättänyt sinussa?

Aika on outoa ja toivottavasti siitä selvitään mahdollisimman pian. Syy tappaa -kirjan käsittely oli aivan loppusuoralla, kun epidemia maaliskuun puolivälissä toden teolla tuli Suomeen. Mietin tuolloin itse asiassa aika lailla otanko koronan vaikutuksia kirjaan vai ohitanko sen. Päädyin jälkimmäiseen ja jätin koronan pois, koska epidemian ennustaminen oli mahdotonta. Se on kyllä todettava, että maaliskuun käsikirjoituksissa tarina varsinaisesti alkoi 25. maaliskuuta 2020, mutta siivosin tuon vuosiluvun viimeisessä vaiheessa pois juuri koronan epävarmojen vaikutusten takia.

Olet yksi osuuskuntamuotoisen kustantamo Crime Timen perustajajäsenistä. Crime Time viettää parhaillaan kymmenvuotisjuhliaan. Mistä asioista olet erityisen ylpeä Crime Timessa. Entä miten osuuskunta on vaikuttanut  omaan uraasi?

Parasta Crime Timessä on sen korkealaatuinen sisältö. Kirjailijat ovat ammattilaisia. Jouni Tervo ja Harri Nykänen ovat vuosien varrella kehittäneet uudenlaista ennakkoluulotonta pientä kustantamoa, joka nyt päätyi osaksi isompaa Docendoa. Uskon, että suunta on hyvä kehitys. Kirjailijan kannalta merkittävää on myös se, että Crime Timen kustannussopimukset tuottavat tekijöille enemmän tuloja kuin muut perinteiset. Se oli heti alussa jo yksi tarkoitus. Alkuvaiheessa ideoitiin myös enemmän yhteistyötä kirjailijoiden kesken, mutta se on ollut loppujen lopuksi vähäistä. Useampia novellikokoelmia olemme tehneet, mutta esimerkiksi parivaljakkodekkarit ovat olleet harvinaisia. Taitaa olla, että koko Crime Timen perustamiseen johtanut Nykäsen Harrin ja mun tekemä Paha paha tyttö on ainoa.
Niin, oikeastaan on toinenkin, mutta se oli erikoinen poikkeus. Amerikkalaisen pankkiirin Scott Stevensonin kanssa julkaisimme aikanaan Rahan metsästäjät -dekkarin, joka sijoittui 2008 finanssikriisin aikaan New Yorkiin.

Olet tehnyt pitkään Rikospaikka-ohjelmaa Pekka Lehtisen kanssa. Sarjassa  nähdyistä autoajeluista ja rennosta keskustelustanne on muodostunut tv-klassikkokamaa. Kuinka käsikirjoitettua keskustelunne on?

Joskus harvinaisen vähän kuten ruudusta näkee, mutta työtä ne vaativat. Aiheita etsitään ja faktoja tarkistetaan, vaikka keskustelu näyttää huolettomalta.  Kyllä me käymme aiheet läpi etukäteen ja mietimme myös sitä mitkä asiat katsojalle pitää kertoa, jotta tämä pysyy mukana. Sen sovimme kumpi aloittaa, koska ohjelman kuvaaja-leikkaaja Ville Ristolainen haluaa tietää. Joskus juttu menee ns purkkiin kerralla, joskus otetaan uusintoja jos toinen staaplaa. Viimeiset sanat ennen nauhoitusta ovat aina ”intensiteettiä”. Ohjelmaa on nyt tehty 107 jaksoa ja syksyllä jatketaan.

Olet julkaissut useita menestysdekkareita ja saanut uskollisen  lukijakunnan. Millaisia haaveita ja suunnitelmia sinulla on tulevaisuuden varalle?

Mulla oli matka ja liput varattuna kesäkuulle jalkapallon EM-kisaotteluun Tanska-Suomi Kööpenhaminan Parkenille. Jos ne kisat saataisiin ensi kesänä pelattua, niin olen paikalla ja iloinen. Jos jostain syystä jouduttaisiin siihen, että EM-futis peruttaisiin, niin olisihan se traagista Suomen jalkapallon kannalta. Omat muistot sateiselta Olympiastadionilta 1997 Unkari-ottelusta hiertävät edelleen.

Kirjailijan uran puolella olisi hienoa, jos edelleen pystyy tarjoamaan lukijoille jakuuntelijoille matkoja sellaiseen maailmaan, joka normaalielämässä onneksi jää vieraaksi.

Entä mitä odotat alkavalta kesältä?

Alkukesä menee entisen rikollispomo Lauri Johanssonin muistelmien kirjoittamisessa ja käsittelyssä. Heinäkuu voisi olla lämmin, jotta voisi seurata pienellä takapihalla taas maissin kasvua kaksimetriseksi. Ehkä jonain päivänä voisi käydä onkimassa, mutta koukun ajattelin jättää pois jotteivat kalat häiritse kesäillan rauhaa.

Lue Syy tappaa -kirjan arvio.

Lue näyte Syy tappaa -kirjasta. Se on saatavana e-kirjana ja 12.5. alkaen myös äänikirjana.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone