Kirja: Petra Ollin ura painijana alkoi Mikki Hiiri -t-paidassa ja vailla tietämystä kuinka kisoissa ollaan – treenejä järjestettiin jopa heinäladossa

Painin maailmanmestarin Petra Ollin tarina on paketoitu Mikko Kekäläisen kirjoittamaan elämäkertaan Petra Olli – Painija (Tammi).

Kirjassa muistellaan tarkoin myös lappajärveläistytön painiuran ensiaskelia. Vuonna 2020 uransa lopettaneen Ollin päätyminen painijaksi ei ollut sattuma, sillä Lappajärvellä lähes jokainen lapsi viedään jossain vaiheessa painileikkikouluun.

Kun vanhemmat Päivi ja Pertti Olli veivät esikoistaan painileikkikouluun, heillä ei ollut aavistustakaan, että Petrasta tulisi painija. Päinvastoin. Kotona Petra oli hyvin arka varsinkin ulkopuolisten seurassa.

”Miten niin arasta lapsesta nyt olisi painija voinut tullakaan? Energiaa Petralla oli kuitenkin niin paljon, että johonkin se piti saada kanavoitua. Petra harrasti likipitäen kaikkea kuviteltavissa ja saatavissa olevaa urheilua.”

Painiharrastus kuitenkin jatkui ja kirjan mukaan tammikuussa 2002 Laihian Lujan järjestämissä lauantaikisoissa Ollit olivat aloittelevana painiperheenä aika lailla pihalla siitä, kuinka painikilpailuissa ollaan.

”Reissu oli opintomatka heille kaikille. Onneksi saman seuran kokeneemmat painijat osasivat neuvoa käytännön asioissa, kuten siinä, että Petran sisäpelikenkien nauhat oli teipattava, etteivät ne aukeaisi kesken ottelun. Oikeita painitossuja Petralla ei vielä ollut. Kisa-asuna oli Lappajärven Veikoilta lainattu poikien painitrikoo ja sen alla harmaa Mikki Hiiri -t-paita. Onnenpaita. Kokeneemmat kisailijat panivat välittömästi merkille, että karkeloissa on uusi tulokas”, kirjassa kerrataan.

Junioripainijoiden kilpailut olivat Pohjanmaalla hurjia tilaisuuksia.

Ymmärtääkseen tapahtuman dynamiikkaa on kuviteltava liikuntasali täyteen ihmisiä ja huutoa. Salissa oli samanaikaisesti käynnissä kolme painiottelua. Yhteensä kuusi pientä painijaa, jokaista kannustamassa perhe ja mahdollinen lähisuku, valmentajat ja omat seurakaverit.”

Pohjanmaalla oli paljon tyttöpainijoita, mutta ongelma oli se, että sopivat harjoitusvastustajat olivat usein eri puolilla maakuntaa eri seuroissa. Kehityksen kannalta heidät oli kannattavaa saattaa yhteen.

Vaasalainen valmentaja ja paini-isä Kari Salmi sai ajatuksen Pohjanmaan painityttöjen kokoamisesta yhteisharjoituksiin.

Aivan ensimmäiset yhteiset tekniikkaleirit järjestettiin Salmen perheen ladossa, jossa innokkaat nuoret painijat nujuuttivat toisiaan heinien päälle levitetyllä painimatolla.

Petran päämäärätietoisuus oli omaa luokkaansa. Valmentaja toisensa jälkeen näki, että hänestä oli kasvamassa jotain suurempaa.

Jos harjoituksena oli kiivetä köysiä pitkin kattoon, monet saattoivat kokeilla ja todeta homman liian hankalaksi. Petra ei antanut periksi, vaan kiipesi ylös asti.

Olli nousi urallaan maailmanmestariksi ja moninkertaiseksi arvokisamitalistiksi. Kirja ei ole kuitenkaan perinteinen urheiluelämäkerta, jossa mennään vuodesta ja kisasta toiseen, vaan se keskittyy Petra Olliin tarinaan henkilonäkökulmasta.

Kursivoidut kohdat ovat sitaatteja kirjasta.

Kirja on saatavilla Petra Ollin ja Anna-Riikka Rajasen lukemana äänikirjana. Kuuntele näyte äänikirjasta.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone