Kirja-arvio: ”Juha Hurmeen Suomi on häkellyttävän mielikuvituksellinen tarinoiden vuoristorata”

Juha Hurme: Suomi – Teos, 2020

Finlandia-palkitun Juha Hurmeen uusin kirja Suomi on häkellyttävän hengästyttävä ja mielikuvituksellinen tarinoiden vuoristorata. Hurme on mestarillinen sanaseppo ja hänen tietämyksensä Suomen historiasta ja siihen liittyvistä anekdooteista ja eriskummallisista henkilöistä on lähes rajaton.

Hurme lähtee punomaan loppumatonta myyttien tilkkutäkkiään alkupaukusta. Hän jopa runoilee Kalevala-mittaisen nelipolvi-trokeen säkein, kuinka maailma syntyi. Ja kuinka Suomi sijaitsee maailmankaikkeuden keskipisteessä.

Juha Hurme on itsekoulutettu armoton ja monipuolinen teatterimies ja Suomen historian kirurgisen terävä tulkki. Nyt myös siis palkittu kaunokirjailija. Tai viihteellinen tietokirjailija. Häntä on mahdoton sijoittaa mihinkään perinteiseen kulttuurimaailman lokeroon.

Hurme purkaa Lönnrotin Kalevalan myyttiä suomalaisen identiteetin rakentamisessa 1800-luvulta lähtien. Hän kuvaa miten se vaikutti Suomen kieleen, käsitykseemme itseemme suomalaisina ja miten maailmalla luotiin Suomi-kuvaa Kalevalaan perustuen.

Pitäähän kansakunnalla olla historia, jos ei tosiasioihin perustuva kunniakas sotahistoria, niin ainakin myyttinen kansalliseepoksen loihtima sankarihistoria.

Hurme vyöryttää lukijan eteen lähes tuhat henkilöä maamme historian varrelta. Hengästykseen asti. Hän kertoo kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Kirjan alku sijoittuu vuoteen 13800000000, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Kuva: Stefan Bremer

Kalevalaa Hurme pohtii paljon. Topeliuksen Maamme-kirja saa ansaitsemansa kunnioituksen silloisen Suomen myydyimpänä teoksena. Maamme-kirjaa myytiin yli 300.000 kappaletta sekä Suomeksi että Ruotsiksi.

Hurme käy läpi kahvinjuonnin, saunan, viinan ja tervan historiaa. Jotka ovat hänen mukaansa kaikki ulkomaista alkuperää.

Suomi-teoksessa, päinvastoin kuin Finlandia-palkitussa Niemessä, Hurme kertoo myös maamme historiaan liittyvien naisten tarinoita. Esillä ovat Minna Canthista ja Frederika Lönnrotista lähtien monet rohkeat ja visionääriset naistaiteilijat ja naisvaikuttajat.

Pääasiassa liikumme 1800-luvun tapahtumissa, mutta loppua kohti päästään 1900-lukuun ja esimerkiksi Ameriikkaan muutaneisiin muusikoihin Antti Syrjäniemeen ja Hiski Salomaahan. Meloja Sylvi Saimon Olympiakullan kautta päädymme Popedan Pate Mustajärveen ja vihdoin Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaan. Näin ympyrä on sulkeutunut.

Teksti: Jussi Wahlgren. Kuvat: Stefan Bremer

Suomi-teos on saatavilla e-kirjana sekä Paavo Kerosuon lukema äänikirjana.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone