Kesäjännärin kirjoittanut Karoliina Timonen: "Tarinoita riittää loppuiäksi"

K

Karoliina Timonen on julkaissut kaksi romaania, joista uusin on alkukesäsällä ilmestynyt Kesäinen illuusio.

Kesäinen illuusioni on tiivistunnelmainen ja suven tuoksuinen jännäri jossa liikutaan Saimaan järvimaisemissa. Keski-ikäinen nainen vetäytyy saarihuvilalleen ja toivoo löytävänsä kirjoitus- ja mielenrauhaa. Saariparatiisin rauha kuitenkin järkkyy.

Mistä sait idean tarinaan, Karoliina Timonen?

– Kesäinen illuusioni oli alunperin historiallisen romaanin nykyaikaan sijoittuva kehystarina, mutta sitten se ryöstäytyi omaksi kirjakseen. Alkuun se oli perinteisempi ihmissuhdejuttu, ja esimerkiksi jännitys tuli mukaan vasta myöhemmin — minullekin yllättäen. Idea kehittyi aluksi kuvina, tunnelmina ja sävelinä: kuuma alkukesä, järvimaisema souteluineen ja yöuinteineen, saarihuvila, vanhempi sivistynyt mies,pehmeä jazz… Siitä se sitten vähitellen konkretisoitui kokonaiseksi tarinaksi.

Millaista lukijapalautetta olet saanut tähän mennessä?

– Oikein hyvää, samoin kuin esikoisromaanini kohdalla. Niin sanotut tavalliset lukijat ovat tosissaan ottaneet kirjani omakseen, mikä tietysti ilahduttaa kovasti. Nyt on kiitetty erityisesti vahvaa tunnelmaa, intensiteettiä ja koukuttavuutta ja sanottu, että kirja tulee väkisinkin luettua yhdellä istumalla.

Kuvailisitko polkuasi kirjailijaksi ja kirjailijana.

– Olen ollut pienestä pitäen kova lukemaan ja kirjoittelemaankin. Jonkinlainen haave oikeasta kirjailijuudesta on aina elänyt jossakin taustalla, mutta tosissani pyrin tähän vasta kun kirjoitin esikoisromaanini käsikirjoitusta viisi vuotta sitten. Olen kuitenkin ollut ja olen edelleen kiinnostunut monista muistakin asioista, joten mikään ainoa mahdollinen tie tämä ei minulle ole, joskin se on kaikken ominaisin ja luontevin. Kirjoittaessani olen onnellisimmillani. Koen olevani ennen kaikkea tarinankertoja, ja minulla on jo valmiina ideoita ja tarinoita vaikka loppuiäkseni, kunhan vain löytyisi aikaa kirjoittaa edes osa niistä kirjoiksi. Voisin kuvitella kirjoittavani hyvin monenlaisia teoksia, eli en halua tehdä vain yhdenlaista koko elämäni ajan. Tavoitteeni on oppia yhä paremmaksi ihmisiä viihdyttävissä juonellisissa tarinoissa, jotka ovat myös hyvin kirjoitettuja, älykkäitä ja syvällisiä.

Olet ylläpitänyt Kirjava kammari -blogia parin vuoden ajan. Millaista työtä oman blogin pitäminen on?

– Aloitin blogini keväällä 2011 oltuani sitä ennen jo ainakin vuoden verran aktiivisesti mukana kirjablogeissa keskustelijana. Ensimmäiset pari vuotta olivat hurjan hienoa aikaa, ja olin intoa täynnä. Sittemmin blogista tuli oikeasti työtä, kun bloggasin korvausta vastaan Anna-lehdelle ja Otavamedialle, mutta samoihin aikoihin elämään tuli kaikenlaista muuta uutta ja se suurin alkuinnostus alkoi hiipua. Tällä hetkellä Kirjava kammari on vähän horroksessa ja toimii lähinnä alustana Kalle Päätalo -aiheiselle juttusarjalle, mutta olen jo pitkään haaveillut ja suunnitellut palaavani aktiivisemmin blogini pariin. Katsotaan toteutuuko se vielä!

Millaisia kirjallisia haaveita ja tavoitteita sinulla on tulevaisuuden varalle?

– Seuraava romaani on suunnitelman tasolla jo olemassa, ja näillä näkymin se on historiallinen, noin sadan vuoden takaiseen Suomeen sijoittuva kertomus –  se, jota Kesäisen illuusionin piti alunperin kommentoida. Toivon että se ilmestyisi parin vuoden päästä, mutta toiveen toteutuminen riippuu monesta asiasta. Tämä käsikirjoitus vaatii aika paljon taustatyötä, joten se, että olen hyvin nopea kirjoittaja ei yksin riitä. Kuten jo kehaisinkin, minulla on paljon monipuolisia ideoita, tarinoita ja suunnitelmia tulevaisuuden varalle, joten toivon voivani jatkaa kirjoittamista niin kauan kuin sormeni liikkuvat näppäimistöllä.

Kuusi nopeaa:

Asun: Viihtyisässä kodissa Espoossa ja työhuoneellani Punavuoressa.

Perheeseeni kuuluvat: Aviomies Teemu sekä lapset Stella (8) ja Dani (6).

Lempiharrastukseni: Kulttuuri, ruoka, viini, matkustaminen ja tennis.

Kirja jota luen tällä hetkellä: Sarah Watersin Parempaa väkeä.

Tällä hetkellä matkustaisin mieluiten: New Yorkiin tai Etelä-Afrikkaan.

Kesä ei olisi mitään ilman:  Uusia perunoita ja Ilosaarirockia.

Karoliina Timonen Elisa Kirjassa.

Kuva: Carl Bergman.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone