Kari Lumikeron muistelmat tarjoavat koskettavia ja mielenkiintoisia tarinoita – tässä muutama poiminta

Kari Lumikero

MTV3:n entinen ulkomaankirjeenvaihtaja Kari Lumikero on julkaissut odotetut muistelmansa, joiden otsikkona on lyhyesti Uutismies. Kirjassaan hän kertaa lämminhenkisesti elämäänsä ja työtään journalistina kuudella vuosikymmenellä eri puolilla maailmaa. Pitkän uran varrelle on mahtunut lukemattomia kohtaamisia, mielenpainuvia ja traagisiakin tapahtumia, mutta myös onnellista perhe-elämää. Huumorinkukkaakin löytyy kirjasta.

Mesta.netin kirjasivusto kokosi Uutismies-kirjasta muuaman mielenkiintoisen kohdan.

9789520408572Lumikero haastatteli ensimmäisenä toimittajana maailmassa Estonian turmasta selvityneitä. Kun toimittajat kutsuttiin tiedotustilaisuuteen Turun yliopistollisessa keskussairaalan, Lumikero lähti omin päin etsimään selviytyneitä sairaalan osastoilta.

”Pääsimme huoneeseen, jonka sairaalasängyissä lepäsi kaksi virolaista, toinen oli kansimies ja toinen rekkakuski. He olivat päällisin puolin hyvässä kunnossa, ja huoneeseen mukanamme tullut hoitaja osasi viroa. Haastattelin lyhyesti molempia miehiä, ja ensimmäistä kertaa media ja kauttamme koko maailma kuuli onnettomuudesta pelastuneilta lyhyen kuvauksen tapahtumien kulusta. He kertoivat voimakkaista pamauksista ja laivan kallistumisesta. Lopulta Estonian keulaportti oli irronnut ja pudonnut mereen. Sen jälkeen autokansi täyttyi nopeasti vedestä. Laivassa oli siis kuulunut voimakkaita jysäyksiä, se oli kallistunut, kaatunut ja lopulta uponnut. Ne olivat oleellisia tietoja, jotka piti välittää eteenpäin.”

Lumikero on työskennellyt sotatoimialueilla ja paikoissa, joissa on suuri uhka joutua väkivallan tai muun rikoksen uhriksi. Hän kertoo kirjassaan selvitymisvinkkejään.

Hankalilla alueilla kannattaa pitää mielessä esimerkiksi sieppauksen mahdollisuus. Pitäisi vältellä päivittäisiä rutiineja kulkemalla eri reittejä ja eri aikoina mahdollisen komennuspaikan ja hotellin välillä. Useimmat tuntuvat ajattelevan, että ryöstöt, varkaudet, näpistykset sekä murrot asuntoon tai hotellihuoneeseen ovat vakuutusyhtiöiden pelottelua, mutta niitä sattuu. Ei kannata koko aikaa pelätä, mutta rikoksen uhriksi joutumisen mahdollisuus pitää ottaa huomioon. Jos ryöstötilanne on päällä, kannattaa luovuttaa arvotavaransa suosiolla, jottei käy pahemmin. Hankalissa paikoissa ei juurikaan pidä liikkua yksin – ei ainakaan kertomatta esimerkiksi hotellin vastaanotolle, minne on menossa. Jos on hankkiutunut levottomalle alueelle, kannattaa tarkistaa, mitä kerrottavaa esimerkiksi ulkoministeriöllä on ajankohtaisesta tilanteesta. Tiedotteita ei ole laadittu huvin vuoksi.

Vuoden 2004 Aasian tsunamia käsitellään kirjan lopussa laajasti – olihan kyseessä yksi historian suurimmista katastrofeista. Lumikero oli ensimmäinen median edustaja, joka raportoi tuhoalueella Khao Lakissa.

Näin pääsimme lopulta Khao Lakiin, joka paljastui välittömästi maanpäälliseksi helvetiksi. Tuhon jäljet olivat valtavat. Ehjiä rakennuksia oli vain harvassa. Etsintäpartiot kantoivat muovisäkeissä ruumiita kylän eri puolilta kokoamispisteisiin, joista ne siirrettiin kuljetuskontteihin. Kuolleita oli silmämääräisesti arvioiden satoja sillä pienellä alueella, jolla liikuimme. Läheisen mäen päältä näin, kuinka kuolleita oli huuhtoutunut rannan tuntumaan – heitä kellui meressä edelleen kymmenittäin. Uhreja oli jäänyt autoihinsa, joista yksi oli paiskautunut jopa matalan talon katolle. Myöhemmin heitä löytyi jopa useiden kilometrien päässä rantaviivasta keskeltä viidakkoa. Poliisin partiovene oli kulkeutunut merestä aallon mukana kauas sisämaahan. Sekin kertoi paljon hyökyaallon tuhoisasta voimasta.

Ääriolosuhteissa työskentely vaatii neuvokkuutta. Lumikero oli todistamassa vuonna 2004 Ramallahissa Länsirannalla mellakkaa. Hänen piti löytää nopeasti paikka, jonne hän pääsisi editoimaan uutista MTV3:lle. Hän oli havainnut jo aiemmin mellakka-alueen vieressä talon, jonne menee juhlapukuisia ihmisiä.

Pääsin livahtamaan vartijoiden ohi ja loikin kaikkine varusteineni ylimpään kerrokseen. Koputin ja ryhdyin selittämään oven avanneelle miehelle selkoenglannilla: ”Päivää. Minä toimittaja Suomi. Minä tehdä työ täällä?” Mies vastasi ystävällisesti puhtaalla englannilla: ”Sinä olet siis toimittaja Suomesta ja haluat editoida juttusi meillä. Tervetuloa! Mutta sinulla on aikaa vain kello 17:ään asti, koska silloin meillä alkaa rukoushetki.” Minulle osoitettiin huone, jossa oli virtalähde, sain kupin teetä, ja ryhdyin tuumasta toimeen. Ainakin kerran spiikkiä nauhoittaessani taustalta kuului kunnialaukausten sarja, joka sopi juttuni tunnelmaan mainiosti. Lähellä oli myös satelliittiasema, josta juttu linkitettiin ajallaan Pasilaan. Tehtävä suoritettu!

Kursivoidut kohdat ovat Uutismies-kirjasta, josta voi lukea ilmaisen näytteen täältä. Otteen äänikirjasta voi kuunnella tästä.

Kuva: Markko Taina

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone