Jarkko Martikainen: Koirien Taivas

koirien taivas

Jarkko Martikaisen Usko/Toivo/Rakkaus -trilogian jälkeinen albumi Koirien Taivas nousi välittömästi Rumban listan kärkipaikalle ja Suomen virallisen albumilistan hopeasijalle. Edellämainitun trilogian voi laskea nostaneen Martikaisen suuren kansanosan suosikiksi. Saavutus on siinä mielessä merkittävä ettei Martikainen ole millään lailla laimentunut tai myynyt itseään. Kylläkin aikuistunut. Lisäksi levyltä on aistivaan useammassa viisussa Gösta Sundqvistisin henkisen läsnäolon.

Kuuntele vaikka piruilevan virnistelevä Kesäloma kellarissa, joka osuu ja uppoaa monesta suunnasta. Silvia hymyilee vakavan aiheen takaa, tummanpuhuvaa huulta. Samaa voi sanoa Hitlerin koirasta kertovan Blondin äkkiväärästä kieroudesta. Myös sävellysten osalta Martikainen on mainiossa vireessä – reipas ote, iskelmällisiä jippoja ja valoisuutta. Vaikka lyriikkassa hahmon päälle asettunut sadepilvi jättää jälkensä, sävellyksen positiivinen vire aiheuttaa mielekkään ristiriidan.

Leevi and the Leavings -muistumia henkivä Tämä vaikea elämä on mainio. Haikea perinnepala Balladi palaneesta talosta on kaunis ja arvokas – koskettava. Virheet on tehtävä itse, reippaan iskelmällinen sovitus on tekemässä kappaleesta potentiaalista tulevien vuosien ikihittiä.

Jarkko Martikaisen ajoittain raskasmielinen ja joskus raskassanainen ulosanti lomailee Koirien Taivas -levyn kohdalla. Martikainen löytää niin lähelle Göstan perintöä ettei ole ihme että kansa on löytänyt Jarkon laulujen äärelle. Koirien Taivas on aikaa kestävä, ajatuksia herättävä ja viihdyttävä albumi. Tasapainoinen ja elämän makuinen mutta ei kuitenkaan liian syvällinen.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone