Hymyilevä mies ★★★★☆

Hymyileva Mies

Ohjaus: Juho Kuosmanen. Pääosissa: Jarkko Lahti, Oona Airola, Eero Milonoff. 93 min. K7.

Juho Kuosmasen dokumentaarista tyyliä lähennellyt lyhytelokuva Taulukauppiaat toi vuonna 2010 Cannesin elokuvajuhlien opiskelijasarjan voiton ja vapaalipun festivaalien kilpasarjaan. Sen nuori ohjaaja hyödynsi oivallisesti voittamalla viime keväänä Un Certain Regard -kilpasarjan Hymyilevällä miehellä.

Se kertoo Olli Mäestä, ”Kokkolan leipurista”, joka vuonna 1962 pääsi ensimmäisenä suomalaisena iskemään ammattinyrkkeilyn maailmanmestaruudesta. Elokuva keskittyy kahteen viikkoon, jotka edeltävät Helsingin olympiastadionilla käytyä ottelua.

Alun kohtaus, jossa ujon oloinen Mäki (Jarkko Lahti) polkee lainapuvussa Raija (Oona Airola) pyöränsarvilla häihin, tiivistää oleelliset piirteet Mäen hahmosta: vapautunut hymy nähdään hänen kasvoillaan vain luonnon helmassa ja rakkaansa kanssa.

Lahti kuvastaa erinomaisella roolisuorituksellaan kokonaisvaltaisesti Mäen julkisia tilaisuuksia kohtaan kokemaa vastenmielisyyttä hänen koko olemuksensa hylkiessä sponsori-illallisten lasinkilistelyä ja kuvausryhmien valokeilaa.

Vasemmistolainen Mäki on vastakohta yhdysvalloissa uransa tehneelle managerilleen Elis Askille (Eero Milonoff), joka ihailee amerikkalaista tapaa rakentaa showtapahtumia. Erilaisista arvomaailmoista ammentavien miesten yhteistyöstä kuoritaan myös elokuvan huumori.

Askin näkökulmasta katastrofaalisinta on kuitenkin Mäen rakastuminen hetkellä, jolloin kaikki ajatukset tulisi suunnata maailmanmestaruuden voittamiseen. Kaksi elämän tärkeintä asiaa mahtuvat huonosti samalle viikolle ja pakottavat Mäen valintojen eteen.

Siihen liittyy elokuvan keskeinen kysymys (engl. The Happiest Day in the Life of Olli Mäki), kuinka urheilija voi 24 000 silmäparin kotiyleisön edessä kärsityn tyrmäystappion jälkeen hymyillä ja kutsua päivää elämänsä onnellisimmaksi. Askin rakentamaksi urheilu- ja kansallissankariksi Mäestä ei ole, mutta hän ottaa selätysvoiton julkisen ja sisäisen minäkuvansa välillä käydyssä painissa kieltäytymällä hyväksymästä muiden asettamia onnen ja menestyksen mittareita.

Kuosmanen osoitti jo yhdellä filmikopiolla ja live-säestettynä kiertäneellä Romu-Mattila ja kaunis nainen -mykkäelokuvallaan (2012) rohkeutensa poiketa valtavirrasta. Sellainen on myös ratkaisu kuvata Hymyilevä mies lähinnä vanhoissa uutiskuvissa nähdylle Kodakin 16-milliselle mustavalkofilmille. Sen miellyttävä rakeisuus, valo ja kontrastit ovat olennainen osa elokuvan luomaa tunnelmaa ja aikakauden autenttisuuden illuusiota.

J. K. SILVENNOINEN

Elokuva voi katsoa Elisa Viihteessä.

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *