Huojuva Lato: Lauluja menneiltä kesiltä

Huojuva Lato

Kaikenkarvaisten joululevyjen rinnalle on vihdoin ilmestynyt harvinaisempi äänilevyn laji, kesälevy. Pohjois-Karjalasta kotoisin olevan Huojuva Lato -orkesterin uusin on kansia myöten kunnianosoitus Suomen kesälle ja kauniille maalaismaisemille. Lauluja menneiltä kesiltä on levy, jonka laulut kulkevat sulaneiden teiden ja rantojen riemusta kohti sydänkesää, elokuun viimeisiä päiviä ja sadon kypsymistä. Osa albumin kappaleista on julkaistu aiemmin yhtyeen kolmella vuosina 2009-2012 ilmestyneellä ns. kesä-ep: llä. Huojuva Lato on arvostettu kriitikoiden toimesta Suomen johtavaksi iskelmä-country -yhtyeeksi. Itse pidän yhtyeen menneitä aikoja haikailevasta musiikista kovasti.

Uutukaisen neljätoista kappaletta pitävät sisällään todellisia helmiä. Albumin ensimmäinen single Ajan pojan kanssa avaa levyn herkästi ja tunteikkaasti. Solisti Suonna Konosen äänestä joko pitää tai ei. Minä olen siitä oppinut pitämään ja se sopii tällaiseen musiikkiin mainiosti. Juna menee lapsuuteen jatkaa hyvin alkanutta matkaa tyylikkäästi. Sitä seuraa yksi levyn kohokohdista eli Laiturin alla. Kappale kaikille laitapuolen kulkijoille lämmöllä esitettynä. Levyn kolmesta cover- versiosta ensimmäisenä hurmaa Virran Ola on vielä kuningas, osuva kuvaus Suomen tanssilavakulttuurista. Myös Jussi Raittinen ihastui suomennokseen ja halusi levyttää sen The Boysin 50- vuotis- juhlalevylle.

Willie Nelsonin On the road again on kääntynyt muotoon Tiellä taas. Tämän jälkeen levyllä alkaa tasaisempi vaihe kunnes Suoniityllä sykähdyttää jälleen. Hikiset heinätalkoot aiheuttavat vahvoja takautumia oman lapsuuden kesiin vaikkei silloin ladossa puuhailtukaan. Elokuun viimeiset päivät, mainio versio Maalaismaisemasta sekä Syksyn tähtien alla takaavat sen, että laatumusiikkia kuullaan myös levyn loppupuolella. Suonna Konosta, Huojuvan Ladon laulunkirjoittajaa kesä inspiroi huomattavasti paremmin kuin talvi. Voimaa ei ammenneta ahdistuksesta vaan lämmöstä ja valosta. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa ja ne kuvaavat suomalaisia ja näiden mielenlaatua onnistuneesti. Vielä on kesää jäljellä.

Petri Kipinä

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone