Henkka Hyppönen pohtii uutuuskirjassaan, mistä uudet ideat syntyvät- ”Luomiskertomus palkitsee, jos sen malttaa lukea ajatuksen kanssa”

Henri ”Henkka” Hyppönen on tuttu televisiosta ja radiosta. Hän on myös yrittäjä ja puhuja, joka on erikoistunut tulevaisuuteen ja luovuuteen.

henkka_hypponen_luomiskertomus.inddTuoreessa kirjassaan, Luomiskertomus – Matkalla luovuuden tulevaisuuteen, Hyppönen on ison aiheen äärellä. Hän syväluotaa luovuuden historiaa ja etsii sille tulevaisuuden suuntaa. Samalla hän esittelee teknologisia läpimurtoja ja keskeisiä hahmoja.

Aihepiiri tuntuu maallikosta loputtoman suurelta, mutta Hyppönen onnistuu tiivistämään sen selkeästi kirjan muotoon.

Hän on haastatellut kirjaansa varten muun muassa legendaarista Pixarin perustajaa Ed Catmullia, joka oli luomassa nykyaikaista animaatioteknologiaa. Hyppönen kuvailee kirjan alussa Pixarin pääkonttorilla tehtyä haastattelua tarkkanäköisesti ja huumoria unohtamatta.

Minä tiedän, miten nauhoitusvälineet asennetaan. Olen työskennellyt radiossa ja televisiossa siitä lähtien kun olin 18-vuotias. Nyt tietokone, varanauhuri ja mikrofoni telineineen eivät kuitenkaan millään ottaneet asettuakseen pienelle kahvipöydälle. Ed katseli hiljaa, kun siirsin hikoavin käsin ensin tietokoneen syliini ja sommittelin mikrofonia ja nauhuria pöydällä vain todetakseni pian, ettei jäljelle jäänyt tila enää riittänyt tietokoneelle.

Kunnianhimoisesti nimetty Luomiskertomus ei ole kepeää kioskikirjallisuutta, jota voi lukea ”puolivaloilla”. Mutta jos teoksen malttaa lukea ajatuksen kanssa, se kyllä palkitsee.

Hyppönen kirjoittaa itsensä sisään tarinaan. Hän kertoo ohessa tarinoita perheestään ja isovanhemmistaan. Kirja sisältää myös useita arkisia oivalluksia.

Tietokone taas on hankala tapaus. Se on tietenkin erinomainen kandidaatti, ja yleiskäyttöisenä teknologiana koko inhimillisen elämäntavan mullistava. Senkin ytimessä on kieli: koodi, jonka avulla olemme opettaneet koneen kommunikoimaan ihmisten ja toisten koneiden kanssa. Mutta sen sosiaalisesta laadusta voidaan esittää muutama huomio: tietokone itsessään ei ole juuri älykästä kirjoituskonetta sosiaalisempi.

Aloittaessaan kirjaprojektin Hyppöselle oli selvää, että Catmullin ohella  performanssitaiteen uran uurtaja Marina Abramović on mukana. Kirjassa kuvailtu tapaaminen oli miltei hengellinen kokemus Hyppöselle. Se huipentuu yhteiseen selfieen.

Marinan tapaaminen merkitsee matkallani jonkinlaisen etapin saavuttamista. Olen tavannut joukon edelläkävijöitä, joista jokainen on raottanut oman esimerkkinsä kautta niitä arvoja ja ajattelutapoja, joiden uskon olevan keskeisiä inhimillisen luovuuden tulevaisuudessa. Olen nähnyt ja kuullut innovaatioista, joiden kuvitteleminenkin olisi ollut vaikeaa muutama vuosi sitten. Olen nähnyt, kosketellut ja jopa maistanut todisteita luovuuden tulevaisuudesta, joka on jo tapahtunut mutta ei vielä levinnyt laajalle. Olen nähnyt, miten luovia koneet voivat olla. Mutta näkeminen ei riitä. Tuota luovuuden tulevaisuutta pitää tutkia käytännössä.

Teos luo monitasoisen kudelman luovuusaiheesta.  Lopputulema on pitkälti lukijan pääteltävissä.

Luovuutta ja ihmistä ei voi erottaa toisistaan. Luovuus on ihmisen lajiominaisuus, joka on pelastanut ihmiskunnan kerta toisensa jälkeen ympäristöltään, kilpailijoiltaan ja uhkaajiltaan, ja tehnyt elämästä mielekästä. Yksi löytöretkeilyn keskeisistä alueista tulee olemaan hitaissa aikaikkunoissa tapahtuva luovuus. Ongelmien löytämisen eli luovuuden suunnan määrittelyn lisäksi näyttää selvältä, että ihminen tulee vielä pitkään olemaan ainoa merkityksiä luova ja niiden perään huutava entiteetti.

Kursivoidut kohdat ovat lainauksia kirjasta Luomiskertomus – Matkalla luovuuden tulevaisuuteen.

Teos on saatavilla myös Hyppösen itsensä lukemana äänikirjana. Lue näyte e-kirjasta tästä.

Kuva: Viivi Huuska

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterEmail this to someone